Vaalien supervuosi 2024 – mutta entäs demokratia?
Demokratian toteutuminen vaatii muutakin kuin vaaleja.
Vuosi 2024 on maailmanlaajuinen vaalien supervuosi. Yli 80 maassa järjestettävät vaalit tarjoavat yli puolelle maailman äänestysikäisestä väestöstä mahdollisuuden äänestää, jos äänestäjällä on henkilöllisyystodistus ja kirjoitustaito. Demokratian näkökulmasta tämä kuulostaa merkittävältä, jopa historialliselta. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi olla paikoin jopa hengenvaarallista.
Suomessakin käytiin alkuvuodesta presidentinvaalit. EU:n parlamenttivaalit päättyivät juuri, samoin kuin esimerkiksi maailman suurimpana demokratiana itseään markkinoivan Intian vaalit. Yhdysvaltojen tulevien presidentinvaalin ennakkoasetelmia on seurattu jo hyvä tovi.
Kaikkien tänä vuonna pidettävien vaalien tulokset muokkaavat merkittävästi maailman poliittista asetelmaa. Nämä vaalit eivät ole vain rutiinitapahtumia, vaan heijastelevat arvoja sekä äänestäjien ja kansalaisyhteiskunnan haasteita maailmanlaajuisesti.
Demokratia on muutakin kuin äänestämistä
Pelkkä äänioikeus ei vielä tarkoita demokratian huippua. Todelliseen demokratiaan sisältyy äänioikeuden lisäksi aktiivinen osallistuminen, vahvat kansalaisvapaudet ja instituutiot, jotka aidosti edustavat ja edistävät kansan tahtoa.
Vain noin kaksi prosenttia maailman väestöstä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunta on täysin vapaa.
Monissa maissa äänestysprosentti on alhainen, mikä heijastaa usein pettymystä poliittista prosessia kohtaan. Korruptio, disinformaatio, avoimuuden puute ja rajalliset aidot vaihtoehdot poliittisissa ehdokkaissa vaikuttavat tähän passiivisuuteen.
Vain noin kaksi prosenttia maailman väestöstä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunta on täysin vapaa. Kun valtio rajoittaa sananvapautta, median toimintaa ja kansalaisoikeuksia, ovat myös muut ihmisoikeudet ja esimerkiksi työntekijöiden oikeudet uhattuina.
Ammattiliittojen heikentäminen uhkaa työntekijöiden oikeuksia
Ammattiliitot, jotka ovat historiallisesti olleet työoikeuksien, oikeudenmukaisten palkkojen ja turvallisten työolosuhteiden puolustamisen eturintamassa, kohtaavat yhä suurempia haasteita. Monissa maissa ammattiliittojen johtajia uhkaillaan, ja ammattiliittojen toiminta on rajoitettua, mikä heikentää niiden kykyä edustaa työntekijöitä tehokkaasti.
Työoikeuksien heikkenemisellä on merkittäviä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen. Ilman vahvoja ammattiliittoja työntekijöiden kyky neuvotella paremmista palkoista ja työolosuhteista heikkenee, mikä pahentaa köyhyyttä erityisesti globaalissa etelässä, mutta myös lopulta meillä ”globaalissa pohjoisessa”.
Vaalien supervuosi 2024 on siis tärkeä myös maailman työntekijöiden näkökulmasta. Vaikka äänioikeus on laajentunut koskemaan yhä useampaa, demokratian ydin on koetuksella kansalaisyhteiskunnan kaventumisen ja ammattiyhdistysliikkeen kohtaamien haasteiden vuoksi.
Demokratian terveyden varmistaminen vaatii enemmän kuin pelkkiä vaaleja; se edellyttää aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, vahvoja instituutioita, sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojelemista. Myös kansainvälinen ammattiyhdistysliike tekee demokratiatyötä osana aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.
