Sote-vuosi 2024 haastaa myös työntekijöitä
Mistä on sote-vuosi 2024 tehty? Se on tehty leikkauksista, vähennyksistä, poistoista ja heikennyksistä.
Osa maan hallituksen kaavailemista leikkauksista tuli voimaan vuoden alussa, toiset vasta vähän myöhemmin. Hallitusohjelman seassa on kuitenkin myös yritystä soten henkilöstön tilanteen helpottamiseksi.
Sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat myös osaan työssäkäyvistä
Toisin kuin monesti julkisesta keskustelusta saa kuvan, sosiaaliturvaa tarvitsee myös moni työssäkäyvä.
Esimerkkinä tästä toimii asumistuki, jota hallitus heikentää useilla eri tavoilla 1.4.2024 alkaen. Kelan asumistukitilaston mukaan joulukuussa 2021 yleistä asumistukea saavista työssä olevia oli yli 64 000.
Asumistukea palkkansa lisäksi saavat ovat usein matalapalkkaisia tai esimerkiksi sairauden tai perhetilanteen vuoksi osa-aikaisesti työskenteleviä ihmisiä. Erityisesti tarve asumistukeen korostuu kalliimman asumisen alueilla ja naisilla, sillä monet naisten perinteiset alat ovat matalapalkkaisia. Lisäksi naiset edelleen kantavat monesti suurempaa vastuuta perheen hoidosta. Lue lisää JHL:n lausunnosta, jossa vastustimme asumistuen heikennyksiä.
Sosiaaliturvan leikkaaminen ei siis automaattisesti tarkoita työssäkäyvien määrän lisääntymistä, vaan jo työtä tekevien matalapalkkaisten ihmisten toimeentulon alenemista entisestään.
Aikuiskoulutustuen kaavailtu poisto osuu sote-alan työntekijöihin
Kaavailtu aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan poistaminen 1.8.2024 alkaen osuu toki kaikkiin, mutta vaikeasti juuri sote- ja varhaiskasvatusaloilla työskenteleviin.
Aikuiskoulutustukea käyttävät erityisesti juuri sote- ja varhaiskasvatusalojen työntekijät. He myös työskentelevät aloilla, joissa eteneminen uralla vaatii lähes aina kouluttautumista. Palkat kuitenkin ovat niin alhaiset, että kouluttautuminen vain omalla rahalla on lähes mahdotonta.
Lisäksi sote- ja vaka-alan työntekijät kokevat haasteita jaksamisen kanssa. Vuorotteluvapaamahdollisuuden poistaminen vie pois työkyvyn kannalta oleellisen hengähdystauon. JHL antoi lausunnossaan eriävän mielipiteensä edellä mainittujen poistamiseen.
Leikkaukset lisäävät köyhyyttä
Työttömyysturvaa heikennetään vuonna 2024 usein eri tavoin. Heikennykset koskevat ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotukset ja sovitellun työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuvat 1.4.2024 alkaen. SAK on laskenut, että työttömyysturvan lapsikorotuksen poiston myötä lapsiperheellisten työttömien toimeentulo heikkenee 150–285 eurolla kuukaudessa.
Suurin osa Kelan maksamista etuuksista jäädytetään vuoteen 2027 saakka. Kun etuus on jäädytetty eli pysyy entisen suuruisena ja hinnat nousevat, etuutta saavan henkilön toimeentulo käytännössä heikkenee.
Viime vuonna noin 438 000 sosiaali- ja terveyspalvelun ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksua joutui ulosottoon. Nyt kun hallitus korotti vuoden 2024 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä 10 prosenttia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattoa 762 euroon kalenterivuodessa, voi vain odottaa ulosottojen määrän jälleen lisääntyvän tänä vuonna.
SOSTEn laskelmien mukaan hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Sen mukaan köyhien määrä kasvaa väestötasolla 9,2 prosenttia ja köyhien lasten peräti 13,6 prosenttia. Vaikka tänä vuonna joitain etuja kyllä korotetaankin, esimerkiksi lapsilisiä tietyiltä osin, korotukset eivät riitä kompensoimaan lopputulosta.
Hallitus yrittää taltuttaa soten henkilöstöpulaa
Kiitettävät hallituksen tämän vuoden toimet liittyvät suoraan soten henkilöstön riittävyyden turvaamiseen. STM:ssä on mm. käynnistetty Hyvän työn ohjelma, jossa JHL on mukana. Lisäksi STM myönsi hyvinvointialueille yli 800 000 euroa valtionavustuksina sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjakoa uudistaviin pilotteihin sekä työkykyä tukevaan toimintaan.
JHL kannattaa näitä toimia, sillä kannamme laajaa huolta Suomen soten henkilöstön tilanteesta. Sen vuoksi JHL:n soten kärkihanke myös keskittyy henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Muistutamme kuitenkin, että hallituksen ja ministeriöiden on tärkeä tehdä näitä toimia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Hyvät kirjaukset eivät myöskään saisi jäädä kuolleiksi kirjaimiksi, vaan niitä tulee edistää aktiivisesti.
JHL ja SAK vaikuttavat työntekijöiden puolesta
Sosiaaliturvan heikennykset osuvat laajalti pienituloisiin työntekijöihin, työttömiin, eläkeläisiin, sairaisiin henkilöihin ja lapsiin. Vaikka maan hallitus tekeekin toimia soten henkilöstön eteen, vaikuttavat sen muualla sosiaaliturvassa ja työehdoissa sekä koulutuspolitiikassa tekemät heikennykset myös soten henkilöstön työn tekemisen edellytyksiin.
JHL kysyi jäseniltään loppuvuodesta 2023, miten he näkevät hallituksen kaavailemien uudistusten vaikutukset itseensä. Vastauksia tuli lähes 5 200 ja työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tyrmättiin jyrkästi.
SAK ja JHL tekevätkin laajaa vaikuttamistyötä mm. sosiaaliturvan saralla. SAK on tehnyt kattavan koonnin sosiaaliturvaan liittyvistä 2024 muutoksista.
Lue lisää:
Kaikki JHL:n lausunnot löytyvät täältä
