Hallituksen ei pidä sekaantua työmarkkinamalliin

Ammattiliitot JHL, OAJ, PAM, Pro ja Teollisuusliitto: Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita. Me emme hyväksy sitä, että lailla rajoitetaan liittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtävänä ei ole päättää työmarkkinamallista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen tavoite vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Ohjelman mukaan lakiin työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen aikomus on myös selvittää keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa (mm. ILOn yleissopimus) on turvattu ammattiliitojen kollektiivinen neuvotteluoikeus ja sopimusautonomia. Tämä tarkoittaa oikeutta neuvotella työ- ja virkaehtosopimukset, eli palkat, palkankorotukset ja työehdot. Tätä sopimusyhteiskuntaa ja kansainvälisten sopimusten velvoittavaa periaatetta on kunnioitettu Suomessa jo yli 100 vuotta.

Ammattiliittojen keskeinen tehtävä neuvotella ja sopia palkansaajien puolesta työ- ja virkaehtosopimukset turvaa työmarkkinoiden tasapainoa ja edistää yhteiskuntarauhaa. Ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa ei voida alistaa poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtäväksi.

Työtaisteluoikeus kuuluu osana ammatilliseen järjestäytymisvapauteen, joka turvataan Suomen perustuslaissa ja erityisesti Suomea velvoittavissa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä EU:n perusoikeuskirjassa. Työlainsäädännön keskeinen periaate on heikomman osapuolen eli työntekijä suojelu.

Hallituksen aikomus vahvistaa lainsäädännöllä vientivetoinen työmarkkinamalli on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Käytännössä hallitus myös rajoittaisi laillista työtaisteluoikeutta, koska lakot ja muut työtaistelutoimet menettäisivät merkityksensä työ- ja virkaehtosopimuskausien päätyttyä. Työnantajapuoli tietäisi jo etukäteen, että laki takaisi vientivetoisen työmarkkinamallin mukaisen ratkaisun. Koko julkinen sektori ja kaikki muut yksityisen sektorin liitot vientiliittoja lukuun ottamatta menettäisivät sopimusautonomian.

Sovittelijainstituutio on luotu työriitojen ratkaisemiseksi. Mikäli sovittelijainstituutio edistäisi vain Elinkeinoelämän Keskusliiton yksipuolisia työmarkkinatavoitteita, instituutio menettää täysin merkityksensä. Arvostus sovittelijainstituutioon edellyttää kaikkien työmarkkinatoimijoiden luottamusta ja sovittelutoiminnan puolueettomuutta. Palkansaajapuolen luottamus sovittelijaa kohtaan rapautuisi, koska laki estäisi sovittelijan puolueettoman sovittelutoiminnan.

Valtakunnallisten sopimusten lisäksi lakiin perustuva vientivetoinen malli rajoittaisi myös yrityskohtaista työehtosopimista. Ammattiliitoilla ei olisi mahdollisuutta neuvotella edes yrityskohtaisesti parempia ratkaisuja. Yksittäinen työnantaja saisi neuvotteluissa aina tuekseen lain ja valtakunnansovittelijan voiman torjuakseen palkankorotusvaatimuksia.

Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita. Me emme hyväksy sitä, että lailla rajoitetaan liittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa. Poliittisten päättäjien ja eduskunnan tehtävänä ei ole päättää työmarkkinamallista.

Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL puheenjohtaja

Riku Aalto, Teollisuusliitto puheenjohtaja

Jorma Malinen, ammattiliitto Pro puheenjohtaja

Katarina Murto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ puheenjohtaja

Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto PAM puheenjohtaja