Ammattiliitto JHL tutki: TE-palveluiden muutto valtiolta kuntiin epäonnistunut, vaarantaa työllisyyden hoidon
TE-palveluiden siirto valtiolta kuntiin vuodenvaihteessa on työntekijöiden mukaan epäonnistunut pahasti. Haparoiva valmistelu ja toteutus on ammattiliitto JHL:n kyselytutkimuksen mukaan haitannut työllisyyden edistämistä ja romahduttanut työntekijöiden hyvinvoinnin.
Tulokset käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lokakuussa tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 432 TE-palveluiden työntekijää. Tämä on lähes 10 prosenttia kaikista alan työntekijöistä.
Vastaajat ovat kokeneet muutoksen huonosti valmistelluksi ja toteutetuksi. Uudet organisaatiot ovat keskeneräisiä. Moni on kokenut tehtävänkuvat epäselviksi.
Tyytymättömyys ja pahoinvointi on lisääntynyt työpaikoilla. Eräässä vastauksessa todetaan, että ”sairauspoissaolojen määrä on suorastaan räjähtänyt”.
– Toiminta on sekavaa. Työn kuormittavuus on korkealla, vastauksissa todetaan.
Taustalla on 1. tammikuuta 2025 tapahtunut muutos, missä vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyi kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille.
– Nykyisessä työllisyystilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on toimivat työllisyyspalvelut. Meillä ei ole varaa siihen, että TE-palveluiden henkilöstö voi huonosti, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström suomii kiireessä tehtyä valmistelua.
”Työllisyyden hoito on hiljalleen ajettu Suomessa alas”
Työllisuuspalvelujen on koettu heikentyneen niiden siirryttyä TE-toimistoista kuntien muodostamille työllisyysalueille.
– Työllisyyden hoito on hiljalleen ajettu Suomessa alas, eräässä vastauksessa todetaan.
Joidenkin vastausten mukaan asiakasmäärät ovat kasvaneet yksittäisillä asiakaspalvelijoilla jopa sadoilla.
– Pelkona on, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja heikommassa asemassa olevat jäävät palveluiden ulkopuolelle, vastauksissa kirjoitetaan.
Moni vastaaja kertoi asiakasmäärien kasvaneen merkittävästi muun muassa heikkenevän työttömyystilanteen takia. Määräaikaisia virkoja on jätetty jatkamatta ja lisääntyneet sairauspoissalot ovat kuormittaneet työkykyisiä entisestään.
Resursseja ei ole tarpeeksi, johtamisessa ongelmia
Vastaajien mielestä rahaa ja henkilöstöresursseja on ollut liian vähän työllisyysalueiden tehtävien hoitamiseksi.
– Valtiovallan tehtävä on huolehtia kunnille riittävät resurssit, Håkan Ekström muistuttaa.
Vastaajat kuvasivat johtamista paikoin autoritääriseksi, pelolla johtavaksi ja epäjohdonmukaiseksi. Työntekijät kokivat, että heitä ei ole kuunneltu.
Vastaajat kertoivat työehtojen ja olosuhteiden heikentyneen. Tämä johtui etätyömahdollisuuksien rajusta rajoittamisesta ja siirtymisestä virastotyöajasta yleistyöaikaan. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä kaksi tuntia työaikaa lisää viikossa ilman vaikutusta palkkaan.
Lue Motiivin artikkelista, miten työnantajan edustaja kommentoi tutkimustuloksia.
Lisätietoja:
Håkan Ekström, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL: 040 828 2865, Hakan.Ekstrom@jhl.fi
Kristian Karrasch, neuvottelujohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL: 040 728 9046, Kristian.Karrasch@jhl.fi