Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita
Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.
Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.
Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 prosenttia opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.
Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20-29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.
Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.
Koulutuksesta ei pidä leikata.
- Ammattiliitto Jyty ry
- Ammattiliitto Pro
- Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
- Autoalan Keskusliitto ry
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK
- Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry
- Elintarviketeollisuusliitto ry
- Energiateollisuus ry
- Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
- Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
- Kaupan Liitto ry
- Kemianteollisuus ry
- Keskuskauppakamari
- Kiinteistötyönantajat ry
- Kirkon työmarkkinalaitos
- Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
- Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
- Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK
- Metsäteollisuus ry
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
- Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
- Palvelualojen työnantajat PALTA ry
- Rakennusliitto ry
- Rakennusteollisuus RT ry
- Sivistysala ry
- STTK ry
- Teknologiateollisuus ry
- Teollisuusliitto ry
- Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
- Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry
- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- Suomen Isännöintiliitto ry
- Suomen Kuntaliitto
- Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
- Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
- Suomen Oppisopimusosaajat ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Viherympäristöliitto ry