Siirry sisältöön
Ammattiliitto JHL
  • OmaJHL
  • Yhteystiedot
  • JHL-työttömyyskassa
    • Svenska
    • English
  • Liity jäseneksi
  • Yhteystiedot
  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
    • Sopimusneuvottelut
      • Neuvottelutermit
    • TE-palvelut 2024 -uudistus
    • Ammattiliitto JHL ja vaikuttaminen
      • Vaikuttamalla saadaan parempi työelämä
      • Kärkihankkeet
      • Tutkittu tieto
      • Sosiaali- ja terveyspolitiikka
      • Koulutuspoliittinen edunvalvonta
      • Kansainvälinen edunvalvonta JHL:ssä
    • Koulutus- ja tapahtumakalenteri
  • Työ
    • Työehtosopimukset
      • Henkilökohtaisten avustajien Heta-tes
      • Hyvinvointialan virka- ja työehtosopimus HYVTES
      • Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
      • Sote-sopimus
      • Yksityisen sosiaalipalvelualan tes
    • 1001 ammattia – ammattialat
      • Kasvatus- ja ohjausala
      • Ravitsemis- ja puhtausala
      • Sosiaali- ja terveysala
      • Teknisten, energian ja liikenteen alat
      • Tietotyö-, hallinto- ja kirjastoala
      • Turvallisuusala
      • JHL-alojen avoimet työpaikat
    • Työelämäkysymykset
    • Työsuojelu ja -hyvinvointi
    • Työttömyyskassa
  • Jäsenyys
    • Liity jäseneksi!
    • Jäsenmaksu
    • Jäsenedut
    • JHL kouluttaa
      • Ota yhteyttä kurssineuvontaan
    • Osallistu JHL:n toimintaan
    • Nuoret ja opiskelijat
    • Maahanmuuttajat
    • Jäsenpalvelu omaJHL
    • JHL-Shop
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
    • Säännöt, ohjeet, mallit
    • Yhdistystoiminnan tekijät
    • Apuvälineitä yhdistystoimintaan
    • Yhdistysten omat koulutukset ja JHL:n tuki
    • JHL-yhdistysten nettisivut ja somekanavat
    • Työtaistelut
      • Lakko
      • Usein kysytyt kysymykset ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta
      • Työtaistelutermit haltuun
    • Luottamusmiehille
    • Työsuojeluvaltuutetuille
  • Tietoa JHL:stä
    • Yhteystiedot
      • JHL:n edustajisto ja hallitus
      • Henkilöstön yhteystiedot
    • JHL:n aineistopankki
    • Työelämäinfot oppilaitoksille
    • Palkanlaskijoille
    • Töihin JHL:ään
  • Työttömyyskassa
  1. Etusivu
  2. Blogi
  3. Sama työ, mutta eri palkka?

Sama työ, mutta eri palkka?

10.11.2020

Palkkatasa-arvo on ollut tapetilla vuodesta toiseen, mutta isoja edistysaskeleita emme ole vieläkään nähneet. Sukupuolten välisten palkkaerojen kuromiseen löytyy kuitenkin useita keinoja – niin omalla työpaikalla kuin politiikassakin.

JHL on tekemässä parhaillaan selvitystä sukupuolten välisestä palkkaerosta.  Selvitys on tarkoitus julkaista talven aikana, mutta kerron seuraavaksi nyt muutamia alustavia havaintoja.

Selvityksessä pohditaan muun muassa sitä, mistä sukupuolten välinen palkkaero oikein koostuu. Vastaus on, että lukuisista tekijöistä. Monilla syillä on myös kytkös toisiinsa, jonka vuoksi kokonaisuuden hahmottaminen hankaloituu entisestään.

Esimerkiksi lapsen saanti saattaa vaikuttaa työsuhteen muotoon, joka puolestaan taas vaikuttaa kokonaisansioihin. Sukupuolinormit saattavat puolestaan ohjata osaltansa uravalintoja, mikä vaikuttaa palkkaukseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 nainen tienasi koko kansantalouden tasolla katsottuna 84 % miehen keskimääräisiin tuloihin nähden.

Palkkaeroja miesten ja naisten välillä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Esimerkiksi yleisesti koko Suomen tasolla tai pelkkien kokoaikaisten työntekijöiden välillä. Yhden ammattinimikkeen sisällä tai vaikkapa yhden yrityksen sisällä.

Lisäksi voidaan tutkia suhteellisia palkkaeroja tai absoluuttisia palkkaeroja. Suhteellinen palkkaero tarkastelee prosentuaalista eroa miehen ja naisen välisissä palkoissa, absoluuttinen taas euromääräistä eroa. Erilaisilla tutkimusasetelmilla saadaan luonnollisesti hiukan erilainen kuva palkkaeroista.

Naisten pienempää palkkaa selitettiin vielä ennen naisten pienemmällä kouluttautumisella, mutta tänä päivänä naiset ovat itseasiassa korkeammin koulutettuja miehiin verrattuna.

Palkkaeroon voivat vaikuttaa myös uravalinnat, eli se, että naiset valitsevat ammatin, jossa palkkataso on pienempi. On totta, että työmarkkinoiden segregaatio, eli ammattialojen sukupuolittuminen, on Suomessa verrattain korkeaa. Miehet työskentelevät keskimäärin miesvaltaisilla aloilla ja naiset naisvaltaisilla aloilla.

Viimeisimmissä taloustieteellisissä tutkimuksissa, on pystytty osoittamaan, että erityisesti lapsen saanti vaikuttaa kielteisesti naisten palkkakehitykseen.

Mutta miten sukupuolten välisiä palkkaeroja tulisi lähteä purkamaan?

Olennaista on luoda Suomessa mahdollisimman hyvät edellytykset kaikille tehdä työtä eri aloilla – riippumatta sukupuolesta.

Voidaan tehdä perhepoliittisia päätöksiä, jotta lapsen saannilla ei olisi merkittävää vaikutusta naisten urakehitykseen.

Ammattiyhdistysliike voi sopia työnantajapuolen kanssa palkkaratkaisuista, jotka tasoittavat sukupuolten välisiä palkkaeroja. Käytännössä tämä tarkoittaisi naisvaltaisille aloille suurempia palkankorotuksia. Tämän vuoksi naisvaltainen JHL on pyrkinyt työehtosopimusneuvotteluissa saamaan palkkoihin ensisijaisesti euromääräisiä kirjauksia.

Myös palkka-avoimuudella on merkitystä. Kun palkat ovat avoimesti tiedossa organisaatioiden sisällä tai mahdollisesti myös niiden välillä, ovat palkkaneuvottelut huomattavasti helpommat.

JHL liputtaa myös samapalkkaisuusohjelman puolesta. Olennaista on saada niin hallitus kuin työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt sitoutumaan yhteisiin toimenpiteisiin, joilla asioita voidaan edistää. Tärkeää on myös työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi. Vaikka valmistelua samapalkka- ja –palkka-avoimuusasioissa onkin tehty kolmikantaisesti, ei asiaa ole saatu vielä kunnolla eteenpäin.

Palkkatasa-arvoon voidaan vaikuttaa myös suoraan työpaikoilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelussa on parantamisen varaa ja ongelmia tuottavat erityisesti palkkakartoitukset.

Myös työnantajan on kyettävä selittämään syyt, joiden perusteella toiselle maksetaan enemmän palkkaa kuin toiselle. Tällöin myös työtä tai palkankorotusta hakevan henkilön on helpompi arvioida yhdessä esimiehensä kanssa, miten hänen oma osaamistasonsa näkyy palkassa muihin työntekijöihin verrattuna. Jos työntekijällä ei ole tietoa muiden palkoista, ei hän pysty arvioimaan oman palkan suhdetta muihin, eikä pyytämään selvitystä asiasta työnantajalta.

Sukupuolten väliseen palkkaeroon puuttuminen on mahdollista, jos vain rohkeutta ja tahtoa löytyy.

Youssef Zad

Youssef Zad toimii ekonomistina JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainvälisen edunvalvonnan toimialueella. Youssef on opiskellut taloustiedettä Suomessa, Yhdysvalloissa sekä Thaimaassa. Vapaa-ajallaan Youssef tykkää harrastaa urheilua, matkustella ja pelata videopelejä.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @zad_youssef

Näytä lisää kirjoittajalta (7)

Sinua voisi kiinnostaa myös

Pride-kuukauden viesti kuuluu vuoden jokaiseen päivään

26.6.2023
Kuvakollaasi, jossa ammattiliitto JHL:n jäseniä mielenosoituksessa, ruusuja, suklaata ja sadan euron seteleitä.

Naistenpäivänä vaaditaan tasa-arvoa ja kunnioitetaan lakkoja

8.3.2024

Jaa tämä sivu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa viestipalvelu X:ssä
  • Jaa sähköpostilla
  • Jaa WhatsAppilla
  • Jaa Telegramilla

LIITY VAHVAAN JOUKKOON

LIITY JÄSENEKSI
Ammattiliitto JHL

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki
Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki

Yhteystiedot
Aluetoimistot

Sivuston sisältö

  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
  • Työ
  • Jäsenyys
  • Osallistu JHL:n toimintaan
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
  • Tietoa JHL:stä

Pikalinkit

  • Työttömyyskassa
  • Liity jäseneksi
  • Svenska
  • English

Seuraa meitä

  • Facebook
  • X / Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • LinkedIn
  • TikTok

© 2025 Ammattiliitto JHL
  • Tietoa evästeistä
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste