Lapsivaikutukset selvitettävä ennen päätöksentekoa
Lapsen etuun vedotaan usein. Käsitettä käytetään oman mielipiteen vahvistajana, vaikka puhuja ei toisi lainkaan esille, miten hänen esittämä ratkaisu olisi lapsen edun mukainen ja miten lapsen etua on arvioitu. Lapsen etu ei kuitenkaan ole mielipidekysymys, vaan sen tulee perustua lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen arviointiin.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen etu saa sisältönsä velvoittavasta ja Suomessa lakina voimassa olevasta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.
Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lasten näkemysten kuuleminen on osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lasten näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa.
Ei riitä, että lapsivaikutuksia arvioidaan, vaan arvioinnin tuloksia on myös hyödynnettävä päätöksenteossa. Tämä edellyttää, että vaikutusten arviointi toteutetaan riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua. Arvioinnin tulokset on otettava huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa. Näin ei ole valitettavasti tehty, kun on päätetty esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyistä leikkauksista. On myös tärkeää arvioida eri toimien yhteisvaikutuksia. Tätä on korostanut myös eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka mukaan lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi.
Lapsivaikutusten arviointi tukee myös taloudellisten vaikutusten arviointia. Arviointi tuo pitkäjänteisemmän näkökulman päätösten talousvaikutuksiin, kun pidemmällä aikavälillä tulevat myönteiset ja kielteiset vaikutukset saadaan näkyville. Lasten hyvinvointia edistävät päätökset ovat myös taloudellisesti kestäviä. Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen tulevat edullisemmiksi kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin käyttöönottoon. Lapsivaikutusten arvioinnin on oltava säännönmukainen osa kuntien, tulevien maakuntien ja valtion päätöksentekoprosessia, jotta voidaan varmistaa, että päätökset tukevat lasten hyvinvoinnin edellytyksiä.
Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten ja perheiden palveluihin. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, on käytettävien keinojen oltava sopusoinnussa tavoitteiden kanssa. Muutoin käy niin, että sote- ja maakuntauudistus johtaa tavoitteiden kannalta päinvastaiseen lopputulokseen.
Jotta sote- ja maakuntauudistuksen toteutus vastaa uudistukselle asetettuja tavoitteita, uudistuksen valmistelussa tarvitaan laaja-alaista ja syvällistä vaikutusten arviointia. Päätöksiä tehtäessä arvioinnin tulokset on otettava huomioon ja tehtävä päätöksiin ne tarvittavat muutokset, jotka vaikutusten arviointi on tuonut esille. Toivoa sopii, että hallitusohjelman mukaisesti myös lapsi- ja perhevaikutuksia arvioidaan.
