Työelämän remppa vai purkuhanke? – Hallitus repii suomalaisen työelämän palasiksi

Hallitus aikoo romuttaa suomalaisen työmarkkinamallin ja hyvin toimivat rakenteet.

No nyt paukkuu jälleen. Orpon ja Purran hallitus jatkaa moukarin heiluttelua ja suomalaisen työelämän järjestelmällistä purkamista. Helsingin Sanomien lähteiden mukaan seuraavaksi lähtevät julkisen sektorin koulutuskorvaus, työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamies. Samaan aikaan hallitus puhuu silmät kirkkaina “rakenteellisista uudistuksista”. 

Todellisuudessa kyse ei ole mistään hienovaraisesta säätämisestä. Kyse on vallansiirrosta työntekijältä työnantajalle. Tämä on purkuhanke, jonka mittakaava hakee vertaistaan suomalaisen työelämän historiassa. 

Orpo-Purran hallituksen uudistusten jäljiltä on työmarkkinoilla jo nähty massiiviset muutokset mm. työrauhalainsäädäntöön, paikalliseen sopimiseen, työmarkkinamalliin ja yhteistoimintaan. Lisäksi putkessa ovat vielä merkittävät muutokset irtisanomissuojaan ja määräaikaisiin työsopimuksiin. Mikään ei näytä riittävän. Pelottavinta on, että mitä vaan voidaan vielä nähdä ennen kuin hallituksen mandaatti rakenteellisiin uudistuksiin päättyy. 

Koulutuskorvaus aiotaan leikata pois julkiselta sektorilta, koska miksi kouluttaa työntekijöitä. Työnantajia, erityisesti julkisella sektorilla, on tähän asti tuettu kouluttamaan henkilöstöään. Nyt tuo tuki aiotaan leikata pois, koska valtio haluaa säästää 12 miljoonaa euroa. Ihan kiva – sillä hinnalla saadaan vähemmän osaamista, vähemmän uudistumista ja pidemmällä aikavälillä kalliimpi työelämä. Onnea! 

Työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamies – ulos ovesta! Nämä tärkeät asiantuntijaelimet tukevat sekä työnantajia että työntekijöitä oikean ja lainmukaisen käytännön löytämisessä, mutta hallituksen silmissä ne ovat turhia byrokratian palikoita. Tarvitsetko asiantuntevaa tulkintaa työaikalaista, vuosilomalaista, työturvallisuuslaista tai nuorista työntekijöistä annetun lain soveltamisesta?  Entä valvontaa yhteistoimintaan liittyvissä asioissa tai henkilöstörahastolain kiemuroissa? Sorry, nämä palvelut suljetaan. Hallinto “tehostuu” ja sivutuotteena työntekijän oikeusturvaa murennetaan lisää.  

Mihin tämä kaikki johtaa? Tässä ei tehdä pientä pintaremonttia. Tämä on täysremontti ilman lupaa. Laskun maksavat palkansaajat ja suomalainen työelämä. Koulutuksesta leikataan, oikeuksia kavennetaan, tukia heikennetään ja vallankäyttö keskitetään työnantajalle. Näin sysihuonoa ja hallitsematonta ”rakenteellista uudistusta” suomalainen työelämä ei ole aiemmin nähnyt. 

Kysymys kuuluu, milloin riittää? Työelämää pitää kehittää, ei purkaa. Suomi ei nouse kurittamalla työntekijöitä, vaan yhdessä rakentamalla: sopien, luottaen sekä arvostaen turvan ja jouston tasapainossa. Jos kaikki rakennetaan vientiyritysten ja “joustavuuden” ehdoilla, niin mitä jää jäljelle julkiselle ja julkisrahoitteisille sektoreille ja palvelualoille? 

Työntekijä ei ole menoerä. Hän on koko koneiston polttoaine. Hyvinvoiva työntekijä on tuottavin sijoitus, mitä yhteiskunta ja työnantaja voi tehdä.