Julkiset palvelut auttavat kriisin yli – Niihin tarvitaan tukeva ja vakaa rahoitus, ammattiliitto JHL muistuttaa
Suomen talousnäkymät ovat sumeita, mutta julkiset palvelut ja niiden rahoitus on pidettävä kunnossa. Hallituksen on muistettava budjettiriihessä, että valtion talous pitää laittaa tasapainoon tuloja lisäämällä, ei palveluista tinkimällä ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa.
Suomen talous on tulevana vuonna poikkeuksellisen epävarmuuden vallassa. Venäjän raakalaismainen sota Ukrainassa on sekoittanut energiamarkkinat, ja kuluttajahinnat laukkaavat ylös lujinta vauhtia vuosikymmeniin. Julkiset palvelut pitävät suomalaisten arjen rullaamassa myös epävarmoina aikoina. Siksi hallituksen on budjettiriihessä huolehdittava siitä, että niiden rahoitus on kunnossa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa.
– Julkisuudessa on heitelty vastuuttomia ideoita palveluiden leikkaamisesta nyt, kun pienituloiset kamppailevat toimeentulostaan inflaatiokurimuksen keskellä. Se on kestämätön tie, joka johtaa kauaskantoisiin ongelmiin ja palveluiden keskittymiseen vain varakkaille. Valtion taloudesta pitää huolehtia, mutta tasapaino löytyy tuloja lisäämällä, ei suomalaisten palveluita kurjistamalla, Niemi-Laine jyrähtää.
Esimerkkinä julkisen palvelun tarvitsemista satsauksista Niemi-Laine nostaa esiin huoltovarmuuden. Koronakriisi osoitti yksiselitteisesti, että Huoltovarmuuskeskus on tärkeä osa Suomen kriisinsietokykyä. Sen rahoitus pitää laittaa kuntoon, ja henkilökuntaa on oltava riittävästi.
Niemi-Laine muistuttaa, että henkilökuntaa tarvitaan lukemattomiin ammatteihin ja työpaikkoihin, hoitokodeista kirjastoihin ja esikouluihin saakka.
– Toimivat julkiset palvelut tarkoittavat, että kaikki pääsevät hoitoon ajallaan, lapset koulutetaan ja kulttuuripalveluista pidetään huolta.
Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio joutuvat jo lähivuosina entistä hankalamman työvoimapulan kouriin, kun muun muassa sote-aloilta ja varhaiskasvatuksesta eläköityy joukoittain kovan luokan ammattilaisia. Palvelut on jo lain mukaankin saatava kuntoon. Se kannattaa myös taloudellisesti, kun ongelmat eivät pääse kasaantumaan.
– Esimerkiksi nuoret kohtasivat koronapandemian kourissa entistä suurempaa yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Alan resurssit on turvattava. Varhaiskasvatuksen tilanteen tietävät kaikki, tekijäpula lähentelee jo katastrofia. Hallituksen pitäisi purkaa epäonnistunut varhaiskasvatuslaki ja varmistaa, että ammattitaitoisille lastenhoitajille löytyy jatkossakin töitä.
Keskustelu hoitajamitoituksesta käy tällä hetkellä aivan ylikierroksilla, ja monet vaativat jo vanhusten hoidon hoitajamitoituksen viivästystä. JHL muistuttaa, että alan ongelmaan on nopeampi ja parempi ratkaisu.
– Palvelutaloihin ja muualle vanhusten hoitoon pitää palkata merkittävä määrä hoiva-avustajia. He muun muassa tarjoilevat ruokaa ja auttavat siivouksessa. Silloin hoitajat pystyvät keskittymään työhön, johon he ovat kouluttautuneet.
Työvoimapulaan Niemi-Laine hakisi ratkaisua myös maahanmuuttajista. Suuri joukko ukrainalaisia on joutunut pakenemaan kotimaansan hirveää tilannetta, ja osa heistä on tullut Suomeen.
– Meidän velvollisuutemme on auttaa näitä ihmisiä pääsemään osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Se tarkoittaa muun muassa helppoa ja nopeaa pääsyä kielikoulutukseen. Se avaa myös väylän työelämään. Sotaa paenneet ihmiset saavat edes hitusen arjestaan takaisin. Samalla he voivat osaltaan olla ratkaisemassa työmarkkinoiden osaajapulaa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772