Siirry sisältöön
Ammattiliitto JHL
  • OmaJHL
  • Yhteystiedot
  • JHL-työttömyyskassa
    • Svenska
    • English
  • Liity jäseneksi
  • Yhteystiedot
  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
    • Sopimusneuvottelut
      • Neuvottelutermit
    • TE-palvelut 2024 -uudistus
    • Ammattiliitto JHL ja vaikuttaminen
      • Vaikuttamalla saadaan parempi työelämä
      • Kärkihankkeet
      • Tutkittu tieto
      • Sosiaali- ja terveyspolitiikka
      • Koulutuspoliittinen edunvalvonta
      • Kansainvälinen edunvalvonta JHL:ssä
    • Koulutus- ja tapahtumakalenteri
  • Työ
    • Työehtosopimukset
      • Henkilökohtaisten avustajien Heta-tes
      • Hyvinvointialan virka- ja työehtosopimus HYVTES
      • Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
      • Sote-sopimus
      • Yksityisen sosiaalipalvelualan tes
    • 1001 ammattia – ammattialat
      • Kasvatus- ja ohjausala
      • Ravitsemis- ja puhtausala
      • Sosiaali- ja terveysala
      • Teknisten, energian ja liikenteen alat
      • Tietotyö-, hallinto- ja kirjastoala
      • Turvallisuusala
      • JHL-alojen avoimet työpaikat
    • Työelämäkysymykset
    • Työsuojelu ja -hyvinvointi
    • Työttömyyskassa
  • Jäsenyys
    • Liity jäseneksi!
    • Jäsenmaksu
    • Jäsenedut
    • JHL kouluttaa
      • Ota yhteyttä kurssineuvontaan
    • Osallistu JHL:n toimintaan
    • Nuoret ja opiskelijat
    • Maahanmuuttajat
    • Jäsenpalvelu omaJHL
    • JHL-Shop
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
    • Säännöt, ohjeet, mallit
    • Yhdistystoiminnan tekijät
    • Apuvälineitä yhdistystoimintaan
    • Yhdistysten omat koulutukset ja JHL:n tuki
    • JHL-yhdistysten nettisivut ja somekanavat
    • Työtaistelut
      • Lakko
      • Usein kysytyt kysymykset ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta
      • Työtaistelutermit haltuun
    • Luottamusmiehille
    • Työsuojeluvaltuutetuille
  • Tietoa JHL:stä
    • Yhteystiedot
      • JHL:n edustajisto ja hallitus
      • Henkilöstön yhteystiedot
    • JHL:n aineistopankki
    • Työelämäinfot oppilaitoksille
    • Palkanlaskijoille
    • Töihin JHL:ään
  • Työttömyyskassa
  1. Etusivu
  2. Blogi
  3. Monelle on edelleen epäselvää, kenelle lapsen varhaiskasvatussuunitelman laatiminen kuuluu  

Monelle on edelleen epäselvää, kenelle lapsen varhaiskasvatussuunitelman laatiminen kuuluu  

8.9.2017

Varhaiskasvatuksen avulla tuetaan lapsen kasvua ja oppimista. Henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli ”vasu” on työkalu siihen, että jokainen lapsi voidaan ottaa huomioon yksilönä hänen omassa päiväkodissaan tai perhepäivähoidossa.

Vasujen toteuttamiseen annetaan ohjeita varhaiskasvatuslaissa, joka tuli voimaan elokuun 2017 alussa. Vaikka lain mukaan vasun laatiminen tulisi toteuttaa yhteistyössä niiden tahojen kesken, jotka kasvattavat lasta, yhä useammin vasujen toteuttaminen jää täysin yhden lastentarhanopettajien vastuulle.

Vasujen laatimiseen tarvitaan – ja myös laki edellyttää – että siihen osallistuvat koko päiväkodin henkilöstö että myös lapsen vanhemmat tai huoltajat.

Varhaishaiskasvatuspalveluja tuottavien tahojen olisikin hyvä tarkastella asiaa myös lapsen näkökulmasta.

**

Nelivuotias Mikko asuu vanhempiensa kanssa Vantaalla ja hänet viedään arkiaamuisin hoitoon kodin lähellä sijaitsevaan päiväkotiin.

Varhaiskasvatuslain mukaan Mikolle on tehtävä oma varhaiskasvatussuunnitelma, jonka avulla tädit ja sedät päiväkodissa opettavat, kasvattavat ja hoitavat häntä. Tavoitteena on, että hänen kokonaisvaltainen kasvunsa, kehityksensä, terveytensä ja hyvinvointinsa edistyisivät. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kehittyisivät ja Mikko kasvaisi toisia ihmisiä kunnioittavaan yhteiskunnan jäsenyyteen.

Varhaiskavatus tarjoaa Mikolle eväitä elämään, jotta tulevaisuudessa hän osaa tehdä päätöksiään eettisistä, vastuullisista ja kestävistä lähtökohdista. Samalla hän oppii näkemään, millaisia mahdollisuuksia hänellä on vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin.

Pikkuinen Mikko ei vielä ymmärrä, mitä ”vasun” toteuttaminen tarkoittaa, mutta mitä hän ajattelee ympärillään olevista aikuisista?

”Päiväkodissani on monta aikuista, jotka ovat siellä kanssani. He vaihtuvat aina välillä kesken päivää. Eniten kanssani on kuitenkin Ulla, omahoitajani tai sitten Maija. Niillä on sellainen lappu paidassa, jossa lukee joku hoitaja. He tuntevat minut parhaiten ja kyllä minäkin heistä tykkään. Äiti ja isäkin juttelevat aina niiden kanssa, kun ne on melkein aina silloin töissä, kun mua tullaan hakemaan.”

Jotta Mikon henkilökohtainen kehittyminen voitaisiin ottaa huomioon päiväkodissa, tarvitaan varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen niin hänen oman perheensä kuin päiväkodin hoitajienkin panosta.

**

Vasun tekemistä voisi verrata työpaikoilla käytävään kehityskeskusteluun. Se kuvaa ehkä parhaiten sitä, millainen prosessi vasun tekeminen on ja miksi sen tulisi tehdä se henkilö, joka eniten ja parhaiten näkee lapsen arjen päiväkodissa.

Työpaikallani käyn kehityskeskustelun säännöllisesti vuosittain lähiesimieheni kanssa. Hän näkee minut työssäni ja on minua lähimpänä organisaationi esimiehistä. Lähiesimieheni tuntee parhaiten tehtäväni ja työlleni asetetut tavoitteet. Hänen kanssaan onkin luontevinta ja tarkoituksenmukaisinta käydä keskustelua ja asettaa tavoitteita, arvioida työtäni sekä käydä lävitse koulutustarpeitani.

Lapsen vasun tekemisessä toimivat pitkälti samat peruskuviot. Hänen kanssaan vasun tekee se, joka on lasta lähinnä ja näkee lasta eniten ja lapsen vanhempia. Jos tämän henkilön osaamista vasun tekemisessä epäillään, annetaan vasun toteuttajalle koulutusta sen tekemiseen.

Varhaiskasvatuspalveluissa työnantajan päätettävissä on, kuka lapsen vasun tekee. Vastuu on iso. Työnantajana lukisin tarkoin varhaiskasvatuslakia ja miettisin lapsen etua ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta.

Päivähoitolaista siirtyminen varhaiskasvatuslakiin on iso muutos ja prosessissa on mukana koko varhaiskasvatushenkilöstö. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki entinen olisi muuttunut. Lastenhoitajat, päivähoitajat ja lähihoitajat ovat edelleen kelpoisia varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen. He ovat tehneet niitä aiemminkin, vaikka niiden tekeminen ei ollut lakisääteistä. Varhaiskasvatuksessa ei ole varaa luopua siitä valtavasta osaamisesta, joka heillä jo on.

Vaka-lakiin siirtyminen on hyvä asia. Vanha varhaiskasvatuslaki oli todella aikansa elänyt eikä vastannut enää todellisuutta. Haluankin nyt kannustaa kuntien varhaiskasvatuspäälliköitä ja päiväkotien johtajia tutustumaan vaka-lakiin huolellisesti. Vasujen toteuttaminen on edelleen moniammatillista työtä, eikä sitä tulisi jättää yhden ammattiryhmän tehtäväksi.

Samalla haluan myös muistuttaa lapsiperheitä, että myös lapsen huoltajilla tai vanhemmilla on edelleen oikeus osallistua oman lapsensa varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen.

Minna Pirttijärvi

Minna Pirttijärvi työskentelee JHL:ssa vastaavana sopimusasiantuntijana. SOTE-sopimus on hänen erityisalueena ja ammattialavastuullaan hänellä on varhaiskasvatus. Vapaa-aikaa hän viettää mieluiten leikki-ikäisen tyttärenpoikansa seurassa.

Näytä lisää kirjoittajalta (4)

Sinua voisi kiinnostaa myös

Reilu ja turvallinen työ saa ihmiset tulemaan ja pysymään varhaiskasvatuksen työpaikoilla

27.3.2024

Jaa tämä sivu

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa viestipalvelu X:ssä
  • Jaa sähköpostilla
  • Jaa WhatsAppilla
  • Jaa Telegramilla

LIITY VAHVAAN JOUKKOON

LIITY JÄSENEKSI
Ammattiliitto JHL

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23, 00500 Helsinki
Postiosoite: PL 101, 00531 Helsinki

Yhteystiedot
Aluetoimistot

Sivuston sisältö

  • Etusivu
  • Ajankohtaiset
  • Työ
  • Jäsenyys
  • Osallistu JHL:n toimintaan
  • Yhdistyksille ja aktiiveille
  • Tietoa JHL:stä

Pikalinkit

  • Työttömyyskassa
  • Liity jäseneksi
  • Svenska
  • English

Seuraa meitä

  • Facebook
  • X / Twitter
  • Instagram
  • YouTube
  • LinkedIn
  • TikTok

© 2025 Ammattiliitto JHL
  • Tietoa evästeistä
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste