Turvallisuusalalle lisärahoitusta, ministeriöiden yhteistyö tiivistyy

Poliisi ja Rajavartiolaitos saavat vihdoinkin valtiolta lisärahoitusta, mutta Tullin osalta kukkaronnyörit ovat tiukemmin kiinni. JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch avaa blogikirjoituksessaan, miltä Petteri Orpon hallitusohjelma näyttää valtion henkilöstön silmin.

Hallitusohjelmaa on analysoitu eri näkökulmista pitkin mennyttä kesää ja syksyä. Tässä blogissa tarkastelen ohjelmaa erityisesti valtionhallinnon toimintaedellytysten ja sen henkilöstön näkökulmasta, sivuuttaen mm. yleisesti työmarkkinoita koskevat kirjaukset. Kiteytän tarkasteluni kolmeen asiakokonaisuuteen turvallisuusalaan, hallinnon kehittämiseen ja paluun tekevään tuottavuusohjelmaan.

Turvallisuusala saamapuolella

Turvallisuusalan viranomaisille hallitusohjelmassa on luvassa useita positiivisia asioita. Resursseja luvataan lisätä eri tavoin oikeastaan kaikkien, paitsi Tullin osalta. Liekö syynä kuuluminen valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Tulli valvoo 11 ministeriön lukuun kaikki Suomeen saapuvat tavarat. Lisäksi Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat EU:n asettamat pakotteet työllistävät huomattavasti Tullia ja vuodelle 2024 sen rahoitukseen ei ole osoitettu rahaa, kuten aikaisemmin. Tämä vaarantaa valvonnan tason vakavasti.

Poliisihallinnossa poliisitehtävissä toimivien määrää lisätään ja toimintaedellytyksiä parannetaan sekä koulutusta kehitetään. Puolustusvoimien resurssit turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä. Alan työaikalain ajantasaistamista ei ohjelmassa valitettavasti mainita. Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit luvataan turvata ja toimivaltuuksia kehitetään. Toisaalta vanhan valvontalentokoneen korvaamiseen varatut rahat leikataan pois.

Vankilaverkoston ja Rikosseuraamuslaitoksen vetovoima työnantajana laitetaan kuntoon. Siinä onkin haastetta. Myös muu oikeusjärjestelmä saa lisäresursseja.

Kovin – ja melkeinpä uskomaton lupaus tässä osiossa lienee kuitenkin kroonisesta henkilöstöpulasta koko laitoksen olemassaolon ajan kärsineen Hätäkeskuslaitoksen resurssien varmistaminen. Mielestäni tässä yhteydessä olisi tarkasteltava myös virkamiesten vastuukysymyksiä, jotta päivystäjien halua hakeutua muualle saataisiin suitsittua.  

Tämähän oli oikein positiivista, eikö? Sitten huolta herättäviin osioihin…

Hallinnossa luvassa useita laatikkoleikkejä

Valtioneuvostotason osalta perisyntiä – siiloutumista – pyritään purkamaan ministeriöiden yhteistyötä tiivistämällä, jopa siirtymällä Valtioneuvoston yhteisiin virkoihin.

Tämä hanke palauttaa mieleen 15 vuoden takaisen ministeriöiden palkkausjärjestelmien yhdistämishankkeen ja sen hintalapun. Rohkenen epäillä onnistumista tälläkään kertaa. Kehittämislinjausten tarkoitus on silti ehdottoman hyvä ja kannatettava. Keskushallinnossa kirjauksia on myös mm. OKM:n hallinnonalan virastorakenteen kehittämisestä.

Nykyinen valtion aluehallinto (ELY-keskukset ja aluehallintovirastot) ovat päässeet jo murrosikään, mutta nyt niihin iskee jälleen uusi ”kehittämisvimma” peräti kahden eri hankekokonaisuuden voimin. Toinen liittyy ympäristölupiin ja toinen rusikoi muuta aluehallintoa kohti elinvoimakeskuksia.

Maaliin viedään myös edellisen hallituskauden päätös TE-palveluiden siirtämisestä kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Uusiin rakenteiden muutoksiin suhtaudun kriittisesti. Joskus toivoisi, että keskityttäisiin laatikkoleikkien sijaan toimintaprosessien kehittämiseen. Hallinnonuudistuksissa energiaa ja resursseja palaa muuhun kuin varsinaiseen toiminnan kehittämiseen.

Tuottavuusohjelman paluu

Samalla kun turvallisuusalan viranomaisten resursseja lisätään, tekee kumpujen yöstä paluun vuosikymmen sitten kuopattu tuottavuusohjelma. Sillä aiotaan hoikistaa muuta valtionhallintoa. Aidosti säästöpotentiaalia on tilakustannuksissa etätyön laajennuttua myös valtiolla merkittävästi.

Toisena ajurina mainitaan digitalisaation edistäminen. Sen ongelma on mittavat investointikustannukset ja epävarmat tuottavuushyödyt. Toivottavasti tällä kertaa ei törmätä näihin, sillä muuten leikkausvaateet iskevät helposti henkilöstöresursseihin, ilman työmäärän vähentymistä.

Vielä yleisesti valtion henkilöstöpolitiikassa tämäkin hallitus lupaa noudattaa hyvää, suorastaan esimerkillistä työnantajapolitiikkaa. Menneillä hallituskausilla vastaavat kirjaukset ovat toteutuneet vaihtelevasti. Näihin on kuitenkin meidän hyvä vedota vaikeilla hetkillä.

Hallitusohjelma sisältää toki paljon muutakin valtionhallinnon toimintaan liittyvää, mutta nämä edellä mainitut kokonaisuudet lienevät vaikutuksiltaan laajimpia.

JHL valtion pääsopijajärjestönä osallistuu hallitusohjelman toteuttamiseksi käynnistettäviin hankkeisiin ja pitää valtion henkilöstön puolia valmistelutyössä.