Avainsana:
sote (Tyhjennä)
Valtakunnansovittelijan tarjoama KVTES-sopimus on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. JHL:n edustajiston jäsen ja sairaanhoitaja Päivi Rantanen avaa blogikirjoituksessaan tarjottua sopimusta sekä kertoo, miksi sopimukselle näytettiin vihreää valoa edustajistossa.
Kuntakentän Kunteko -kehittämisohjelman sekä SoteDialogit muutoksessa -hankkeen yhteistyönä toteutetaan kuuden webinaarin sarja, jonka teemoina ovat työyhteisöjen toimivuuden parantaminen, työyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen erityisesti sote-alalla.
Jos työnantajat eivät ryhdy suojaamaan henkilöstöään koronavirukselta, JHL ryhtyy toimenpiteisiin työnantajien saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Koronapandemia on osoittanut suomalaisille sen, että kriittisimmän tavaratuotannon tulee olla kotimaassa. Lisäksi huoltovarmuuskeskus tarvitsee lisää resursseja - niin tarvikkeissa kuin henkilöstössäkin, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala toteaa.
Keskustelu sote-sopimuksen ympärillä on muodostunut melkoiseksi sopaksi. Hämmentäjiä riittää monesta suunnasta ja mausteita on heitetty keitokseen sellainen sekamelska, että on syytä avata tarkemmin, mistä asioista nyt oikein puhutaan, toteaa JHL:n julkisen alan neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.
Kun sairaalan henkilökunta joutuu turvautumaan tuubihuiveihin suojatakseen itseään ja muita tartunnalta, on työnantajan korkea aika kantaa vastuunsa, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolestunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä yksityisen terveysalan yrityksen kanssa.
Laadukkaampia palveluja kuntalaisille vai yt-neuvotteluja? Lisää hoitajia vai sama työ pienemmällä porukalla? Työtä omana tuotantona vai ulkoistettuna? Vaikka kuntien valtionosuudet ovat kasvamassa, ei kuntien yt-neuvottelubuumi ole kuitenkaan hidastunut.
Hoitoalaa vaivaa vaje osaavasta henkilöstöstä samalla, kun väestö harmaantuu kovaa tahtia. Yhä heikommassa kunnossa olevia vanhuksia hoidetaan kotihoidossa lähes saattohoitoon saakka. Tärkeä askel vanhustenhoidon henkilöstöpulaan olisi hoiva-avustajien ottaminen selkeämmin mukaan hoitoketjuun.
Jos kunnassa tai kaupungissa tehdään säästöjä ja tuijotetaan vain yhtä mittaria – kustannuksia – mennään helposti metsään. Kunnan elinvoimaisuus ei kasva, mikäli työttömien määrä alueella kasvaa, toteaa erityisasiantuntija Johanna Värmälä.
Tuttu ja luotettava hoiva-avustaja on tärkeä linkki hoitokodin yhteisössä. Mutta vaikka hoiva-avustajat voisivatkin toimia tuuraajana äkillisissä hoitajan poissaloissa, he eivät ole kuitenkaan ratkaisu alan sijais- ja työvoimapulaan.
Sote-palveluissa ulkoistamisella tehtyjä säästöjä on turha hehkuttaa, mikäli palvelujen laadusta ei ole tietoa. Markkinaehtoisuuden vallitessa on pidettävä huolta siitä, että asiakas ei jää ilman palveluja missään tilanteessa.
Ihmisen hoidon ja hoivan pitäisi olla ensisijaisesti ihmisarvoisen kasvun, toipumisen ja vanhuuden tukemista – ei markkinahuumaa, jossa unohdetaan ihminen. Julkisten palvelujen tuottajille tarvitaan lisää yhteiskunnallista vastuuta, kirjoittaa JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala blogissaan.
Työntekijän asema jää helposti taka-alalle julkisten palvelujen yhtiöittämisvimmassa. Kun voiton maksimointi on ensisijainen tavoite, voi se tarkoittaa esimerkiksi siivoojalle tai sairaanhoitajalle satojen eurojen lovea palkkanauhassa.
Syksyn ja talven aikana käyty työehtosopimuskierros on ollut pitkä ja mutkikas. Lähtökohdat ja yhteiskunnallinen tilanne olivat tällä kierroksella harvinaisen haastavat. Saavutettuja tuloksia voidaan siis pitää vähintään kohtuullisina, ja monin osin suorastaan hyvinä.