Budjetti kutistaa julkista sektoria ja kurjistaa työoloja

Tuore hallitus julkisti ensimmäisen budjettiehdotuksensa elokuussa. Budjettiesitys on erittäin ongelmallinen: se ei tasapainota julkista taloutta tehokkaasti, mutta samalla se heikentää muutenkin heikossa asemassa olevien elämää entisestään, kirjoittaa JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo blogissaan.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiehdotus julkistettiin elokuun lopulla ja sitä käsitellään budjettiriihessä syyskuun 19. –20 päivä. JHL:n näkökulmasta budjettiesitys on ongelmallinen erityisesti kahdella tavalla.

Ensinnäkään se ei vahvista julkista taloutta riittävästi: menoleikkaukset yhdistettyinä veronkevennyksiin eivät tasapainota julkista taloutta, vaan ne vain pienentävät julkista sektoria. Lisäksi hallituksen kaavailemat työmarkkina-, sosiaaliturva- ja maahanmuuttopolitiikan heikennykset kasautuvat samoille henkilöille, joista monet työskentelevät JHL:n aloilla.

Näiden ongelmien lisäksi budjetti ei juurikaan luo edellytyksiä pitkän aikavälin kasvulle, sillä hallitusohjelmassa luvattu määräaikainen investointiohjelma ei sisälly pakettiin. Samalla budjetti jättää toivomisen varaa siinä, miten hallitus aikoo vastata pitkän aikavälin haasteisiin, kuten ilmaston- ja väestörakenteen muutokseen.

Hallituspuolueet korostivat vaalipuheissaan julkisen talouden tasapainottamista. Puheisiin verrattuna ensimmäinen budjetti ei ole todellakaan kovin tasapainottava. Suurin ongelma on, että tulopuolen vahvistaminen on jätetty ohuisiin kantimiin. Budjetissa eniten verotuloja lisää nikotiinipussien verollepano (tuloarvio 50 miljoonaa euroa). Samaan aikaan verotusta kevennetään noin miljardilla eurolla erityisesti ansiotuloveron indeksitarkistuksella sekä polttoaine- ja ajoneuvoveron kevennyksillä.

Verojen korotus tulisi ottaa hallituksen työkaluvalikoimaan

Julkista taloutta voisi tasapainottaa ottamalla verojen korottaminen työkaluvalikoimaan. JHL on esittänyt useita toimia, joilla verotusta voisi vahvistaa oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi leikkaamalla listaamattomien yritysten perusteetonta verotukea voisi valtio kerätä jopa 500 miljoonan euron verotulot vuosittain. Potentiaalia olisi myös varallisuusveron palauttamisessa, sekä perintö- ja lahjaveron muuttamisessa progressiiviseksi suhteessa elinaikana vastaanotettuihin varoihin. Lisää keinoja on emeritusprofessori Matti Tuomalan JHL:lle laatimassa Positio-julkaisussa.

Hallitus hakee ensimmäisessä budjetissaan laajasti menosäästöjä. Erityisen huolestuttavia ovat julkisen talouden mittakaavassa merkityksettömät säästöt, kuten valtion tutkimus- ja selvitystoiminnan lakkauttaminen (säästöt noin 8 miljoonaa euroa) tai verohallinnon harmaan talouden torjunnan yksikön resurssit (säästöt noin kaksi miljoonaa euroa). Nämä säästöt tuovat pahimmillaan säästöjen sijaan haittoja, jos esimerkiksi veronkierto lisääntyy valvonnan rapautuessa tai lainvalmistelun taso heikkenee tutkimustiedon puuttuessa. Myös ympäristön kestävyyteen kohdistuvat säästöt ovat lyhytkatseisia.

Sosiaaliturvan heikennykset huolestuttavat

JHL:n kannalta erityisen huolestuttavia ovat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinonalaan kohdistuvat 115 miljoonan euron nettoleikkaukset ensi vuodelle. Summa koostuu paljolti sosiaaliturvaan, erityisesti työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen eri tavoin kohdistuvista leikkauksista, joita on yhteensä noin 340 miljoonaa euroa. Budjetista löytyy myös asumistukeen kohdistuva 15 miljoonan euron leikkaus.

Kokonaisuudessaan leikkauksia on hyvin paljon, 115 miljoonan euron nettolukuun päästään, kun huomioidaan, että STM:n alalle kohdistuu myös määrärahojen lisäyksiä, joista suurimpana eläkemenojen arvioitu 200 miljoonan euron kasvu.

Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten haaste on, että ne kasautuvat jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin työntekijöihin.

Sosiaaliturvan leikkaukset kasautuvat heikossa asemassa oleviin.

JHL:läisistä aloilla esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajat ja muut opetusalalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät sekä sote-puolella matalapalkkaiset hoiva-avustajat joutuvat alhaisen palkkatason tai riittämättömän tuntimäärän vuoksi täydentämään toimeentuloaan asumistuella tai sovitellulla päivärahalla. Nyt sekä työehtoja että sosiaaliturvaa kiristetään. Budjettiesitys heikentää näiden alojen houkuttelevuutta ja työntekijöiden elämänlaatua.

JHL:n aloille kasautuvat myös maahanmuuttopolitiikan kiristykset. Budjetissa toteutetaan vasta pientä osaa hallitusohjelman kirjauksista, ja säästöjen (noin 50 miljoonaa) oletetaan syntyvän tulijoiden pienemmästä määrästä.

Suurin osa tästä johtuu turvapaikkahakemusten ja tilapäisen suojelun vähenemisestä, mutta myös työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän arvioidaan vähentyvän verrattuna vuoteen 2022. Tämä ei helpota työvoimapulaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai ravitsemus- ja puhtausalalla, joihin molempiin tarvitaan myös ulkomaista työvoimaa. JHL on peräänkuuluttanut työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi kytevään hoivapommiin.

Hyvä budjetti luo talouskasvua ja sopeutuu vallitseviin oloihin

Hyvässä valtion talousarvioesityksessä tulisi olla sopivassa määrin pitkän aikavälin talouskasvua luovia elementtejä ja vallitsevaan taloussuhdanteeseen sopeutuvia elementtejä. Orpon ja Purran hallituksen budjettiesityksessä molemmat ovat epätasapainossa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) rahoituksen lisääminen T&K-rahoituslain mukaisesti on hyvä lähtökohta, mutta hallitusohjelmassa luvattu määräaikainen 4 miljardin investointiohjelma ei vielä ehtinyt tähän ensimmäiseen budjettiehdotukseen. Myös maahanmuuton kiristykset heikentävät talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Toisaalta taas heikkenevään taloussuhdanteeseen ja työllisyystilanteeseen nähden budjettiehdotuksen heikennykset sosiaaliturvaan ja siten kotimaiseen kysyntään voivat osoittautua lyhytjänteiseksi politiikaksi.

Julkista taloutta tulisi tasapainottaa myös tulopuolta vahvistamalla. Sen voisi toteuttaa joko JHL:n esittämin verotoimin tai ansiotuloverotusta maltillisesti kiristämällä. Työllisyysrahaston esitys sosiaaliturvamaksujen alentamisesta mahdollistaa verotuksen kiristämisen siten, että palkansaajien ostovoima samalla jopa paranee. Budjetin linja, jossa sekä julkisen sektorin menoja että tuloja leikataan, ei johda tasapainoiseen julkiseen talouteen. Se johtaa kurjempiin palveluihin ja pienempään julkiseen sektoriin, jossa työntekijän asema on heikko.