Blogi

Blogi

Aktiivisuusehdon täyttävä koulutus 2019 – mistä on oikein kyse?– Anne Karjalalainen

Aktiivisuusehdon täyttävän koulututuksen määrittely ei ole yksiselitteinen asia. JHL:n koulutusalueen päällikkö Anne Karjalainen avaa asiaa kirjoituksessaan.

aktiivimalli, aktiivisuusehto, koulutus, työttömyys, työttömät

Blogi

Luottamus palautettava työmarkkinoille – vaaleilla on merkitystä– Päivi Niemi-Laine

Eduskuntavaalit, julkisen sektorin rahoitus, verotuksen kehittäminen sekä tukipalveluissa työskentelevien asema. Näitä ja muita keskeisimpiä JHL:n teemoja vuonna 2019 avaa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine blogikirjoituksessaan.

demokratia, eduskuntavaalit, julkinen sektori, lomaraha, tukipalvelut, työmarkkinat, verotus

Blogi

Vastuu ihmisoikeuksista huomioitava myös julkisissa hankinnoissa– Merja Launis-Ahtiainen

Lapsityövoima, pakkotyö ja ay-oikeuksien loukkaukset tuntuvat ehkä kaukaisilta. Ne voivat kuitenkin olla lähempänä kuin luulemmekaan. Ihmisoikeuksien loukkauksia voi löytyä meidän oman kuntamme tai valtion tekemien julkisten hankintojen taustalta.

alihankinta, ihmisoikeudet, julkiset hankinnat, läpinäkyvyys, vastuullisuus, ympäristö

Blogi

Kuntien yhtiöittämisbuumin seuraukset näkyvät työntekijän tilipussissa– Päivi Niemi-Laine

Työntekijän asema jää helposti taka-alalle julkisten palvelujen yhtiöittämisvimmassa. Kun voiton maksimointi on ensisijainen tavoite, voi se tarkoittaa esimerkiksi siivoojalle tai sairaanhoitajalle satojen eurojen lovea palkkanauhassa.

hyvinvointivaltio, palkat, sote, verotus, yhtiöittäminen

Blogi

Koulutusreformin haasteet: Työssäoppijan tulisi olla voimavara, ei riippakivi– Heini Wink

Koulutusreformi saapui ja vastuu toisen asteen koulutuksesta on siirtynyt yhä enemmän opettajilta työpaikoille. Mutta miten pidetään huolta koulutuksen laadusta tilanteessa, jossa oppilaitosten resursseja on vähennetty ja työpaikoilla ohjaaminen voi olla puutteellista? Siirtyykö myös vastuu opintojen henkilökohtaistamisesta vähitellen työpaikoille?

amisreformi, ammatilliset tutkinnot, koulutus, koulutusreformi, työssäoppiminen

Blogi

Päätös irtisanomissuojasta testaa kolmikannan ja luottamuksen– Vesa Mauriala

Tarvittiin ay-liikkeen suuri voimannäyttö, jotta maan hallitus taipui tekemään irtisanomislain valmistelussa jokseenkin järkevän ratkaisun. Jälkikäteen voidaan todeta, että aivan samaan tulokseen olisi voitu päästä luultavasti varsin pikaisella kolmikantaisella valmistelulla. Nyt väliin mahtui eduskuntamänöövereitä ja erilaisia temppuja. Aito kolmikanta ei ole vieläkään palannut.

aktiivimalli, ammattiyhdistysliike, irtisanomislaki, irtisanomisperuste, irtisanomissuoja, karenssi

Blogi

Irtisanomislaki heikentäisi pienten yritysten houkuttelevuutta– Vesa Mauriala

Valmisteilla oleva irtisanomislaki ei ole hankala ainoastaan työntekijän näkökulmasta. Irtisanomissuojan heikentäminen loisi uutta vastakkainasettelua työmarkkinoille. Jatkossa uuden työvoiman rekrytointi pieniin yrityksiin voisi olla aiempaa vaikeampaa.

#viimeinenniitti, irtisanominen, irtisanomislaki, työllisyys

Blogi

Valtion työntekijät muutoksen pyörteissä– Minna Salminen

Valtion virastoja lähivuosina koskevat uudistukset ovat suuria ja ne tapahtuvat liian nopeassa sykkeessä, toteaa JHL:n sopimustoimitsija Minna Salminen. Liiallinen kiire on riskialtista sekä henkilöstön jaksamisen että kansalaisten peruspalvelujen saatavuuden kannalta. Myös tietojärjestelmien kehittämiseen on varattava riittävästi aikaa.

maakuntauudistus, valtio (julkisyhteisöt), valtion laitokset, valtion liikelaitokset, valtionyhtiöt

Blogi

Kuntatalouden kurjistaminen luo eriarvoisuutta– Vesa Mauriala

Kun maan hallitus päätti leikata lomarahoja pari vuotta sitten, sovittiin, että kyseessä olisi määräaikainen leikkaus. Ensi vuoden budjettileikkaukset kuntien valtionosuuksiin pakottavatkin nyt kysymään, onko lomarahaleikkaus, tai niin sanottuihin pitkiin lomiin puuttuminen, tarkoitettu maan hallituksen puolelta pysyväksi?

budjettiriihi, julkiset palvelut, kilpailukykysopimus Kiky, lomaraha, valtionosuudet, verotus

Blogi

Jos vammainen pakotetaan työnantajaksi, kuka kantaa vastuun?– Reeta Holmi

Monet kunnat eivät myönnä henkilökohtaista apua, jos vaikeavammainen ei suostu toimimaan henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Kuinka työnantajan roolista voi ottaa vastuuta henkilö, joka ei edes itse ymmärrä olevansa työnantaja?

henkilökohtainen apu, henkilökohtainen avustaja, kehitysvammaiset, työnantaj