Avainsana:
vaikuttaminen (Tyhjennä)
Sote-palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille, samalla myös tukipalvelut ovat murroksessa. Julkista sektoria on keskusteluissa väitetty markkinahäiriköksi, mikä ei pidä paikkaansa. Nyt laitetaan faktat kuntoon.
Suomi vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja työvoimapula uhkaa monilla aloilla. Eduskuntavaalit käydään ensi keväänä. Tulevan hallituksen pitäisi ottaa väestörakenteen muutos pääteemakseen. Jos muutokseen ei vastata tulevalla hallituskaudella, alkaa olla jo myöhäistä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL haluaa tiukentaa työelämän lainsäädäntöä väärinkäytösten karsimiseksi. Määräaikaiset ja nollatuntisopimukset pitäisi perustella nykyistä paremmin. Viranomaisvalvontaa on kehitettävä työntekijän oikeusturvan parantamiseksi.
Yhteiskuntavaikuttaminen on osa avointa ja moniarvoista demokratiaa. Tiedonvaihto antaa laajempaa pohjaa päätöksenteolle. Suomeen on päätetty perustaa avoimuusrekisteri, joka tekee vaikuttamisesta avoimempaa kuin aiemmin.
Sote-uudistus vaikuttaa tukipalveluihin. Miltä vaikuttaa tukipalvelujen tulevaisuus?
Perheen ja työn yhteensovittaminen on lapsiperheille usein hankalaa. Lasten vieminen ja hakeminen hoidosta vie aikaa, päivähoitomaksut vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja etäisyys omasta lapsesta saattaa aiheuttaa ikävää. Päivähoidon tuominen lähemmäksi työpaikkoja voisi kasvattaa työllisyyttä ja parantaa lapsiperheiden asemaa.
Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden rahoituksen olisi järkevää perustua nykyisen kuntaveron tapaan kunkin alueen asukkailta kerättävään maakuntaveroon, jota täydennettäisiin valtionosuusjärjestelmällä. Valtaan äänestetyille maakuntapäättäjille pitäisi antaa valta kantaa vastuunsa uudistuksen rahoittamisesta.
Sote-uudistus on loppumetreillä, mutta uudistuksen aikana puhuttaneet rahoitushuolet eivät ota laantuakseen. Onko rahoitukseen liittyvä keskustelu edelleen aiheellista? Tilannetta on hyvä arvioida, koska rahoituksella on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä. Sama pätee tulevaisuuden kuntiin.
Ilmastonmuutos ja ammattiliitot – millaisia mielikuvia tämä sanapari herättää? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ammattiliittoon – tai ammattiliitto ilmastonmuutokseen? Kuva alkaa hahmottua, kun ensin kysytään, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa työhön.
Miten sukupuolten väliset palkkaerot tulisi ottaa tarkasteluun ja kuinka suuri ero ansioissa todella on? Mitä ammatillinen segregaatio on ja vaikuttaisiko palkka-avoimuus palkkaerojen kaventumiseen? JHL:n ekonomisti Youssef Zad pohtii näitä kysymyksiä Demokraatissa.
Miten työmarkkinoiden käy, kun Suomen väestö harmaantuu ja harventuu? Kuka hoitaa sinun mummosi 30 vuoden päästä? JHL:n uunituore selvitys etsii ratkaisuja Suomea uhkaavaan työvoimapulaan.
EU-lainsäädännöllä voidaan edistää laajasti koko Euroopan hyvinvointia monin eri tavoin esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin, työelämän tai ympäristön näkökulmasta. Eurooppaa runnonut koronapandemia onkin nostanut esiin kysymyksen: Riittääkö tulevaisuudessa, että esimerkiksi terveydenhuolto on EU-maissa kansallisissa käsissä?
Yli kolmannes suomalaisista kokee, että heidän ymmärryksensä työmarkkinajärjestöjen toiminnasta on heikkoa. Esimerkiksi ammattiliittojen työ näyttäytyy monelle erityisesti palkkaneuvottelujen kautta. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että liitot sopivat myös monista työelämän ehdoista, kuten työttömyysturvasta, työajasta sekä perhevapaaehdoista. Ay-liikkeellä onkin siis imagotalkoiden paikka.
JHL:ssä vihertää nyt muutenkin kuin kevään merkeissä: Liiton keskus- ja aluetoimistoille on vastikään myönnetty Green Office -sertifikaatti. Merkki kertoo siitä, että organisaatio pyrkii tavoitteellisesti edistämään ympäristöystävällisiä käytäntöjä toiminnassaan.
Tänään 7. huhtikuuta vietetään maailman terveyspäivää. Sen merkitys on nyt entistä konkreettisempi. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota niin terveydenhuollon saatavuuteen yleisesti kuin terveysalan henkilöstönkin tilanteeseen.