Siirry sisältöön

Varhaiskasvatuksessa sekä työvoimapula että suuri työttömyysuhka, lastenhoitajien mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen mahdollistettava

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii luomaan pikaisesti lastenhoitajille koulutuspolut varhaiskasvatuksen opettajiksi. Alalla on samaan aikaan uuden varhaiskasvatuslain myötä sekä suuri joukko työttömyysuhan alaisia lastenhoitajia että työvoimapula.

JHL vastusti alun perin muutoksia varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen. Viime syyskuussa voimaan astuneen uuden varhaiskasvatuslain vuoksi nykyiset lastenhoitajat ovat joutuneet työurallaan umpikujaan. Laissa mainittujen henkilöstön koulutustasovaatimusten vuoksi lastenhoitajien määrä päiväkodeissa vähenee nykyisestä noin 24 000 hoitajasta 13 000 hoitajaan. Tilalle on tarkoitus palkata erityisesti varhaiskasvatuksen opettajia, joista on pulaa jo nyt.

Lain mukainen uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Varhaiskasvatuksen järjestäjien pitää ottaa henkilöstörakenteen muutos huomioon henkilökuntaa palkatessaan jo siirtymäajalla. JHL:n arvioiden mukaan 4000–5000 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa joutuu työttömyysuhan alaisiksi lähivuosina. Lisäksi useat kunnat ovat siirtyneet pitkästä siirtymäajasta huolimatta palkkaamaan pelkkiä lastentarhanopettajia ja kärvistelevät myös siksi työvoimapulan kanssa.

– Varhaiskasvatuksen laatu varmistetaan vain pitämällä kiinni motivoituneista, osaavista ja alalla pitkään työskennelleistä työntekijöistä. Lastenhoitajille on mahdollistettava pikaisesti jatkokouluttautuminen varhaiskasvatuksen sosionomeiksi tai opettajiksi, vaatii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

JHL:n viime syksyinen jäsenkysely paljasti, että uusi varhaiskasvatuslaki uhkaa ajaa paljon ammattitaitoista työvoimaa pois alalta. Kyselyyn vastanneista lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista yli 40 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa. Merkittävä osa vastaajista oli kuitenkin myös valmis kouluttautumaan uusiin tehtäviin nykyisen työn sisällä. Kyselyyn vastasi lähes 3 000 lastenhoitajaa ja perhepäivähoitajaa. Heistä merkittävä osa oli työskennellyt alalla pitkään, vähintään 10 vuotta.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien koulutustarpeisiin vastaaminen vaatii toimia niin opetus- ja kulttuuriministeriöltä, varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin koulutusta tarjoavilta korkeakouluilta kuin työnantajiltakin.

JHL on tyytyväinen siihen, että niin kuntatyönantajissa kuin korkeakouluissakin näyttäisi olevan orastavaa kiinnostusta lastenhoitajien koulutuspolkujen edistämiseen. On kaikkien etu, että pitkään alalla työskennelleiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen mahdollistetaan myös jatkossa.

– Opiskelun tulee olla mahdollista työn ohessa tai kokopäiväisen opiskelun osalta työsuhde säilyttäen. Jatkokoulutukseen osallistuvan työntekijän toimeentulo tulee turvata. Toimeentulon tulee perustua palkkaan, aikuiskoulutustukeen tai näiden yhdistelmään, esittää JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen.

JHL jatkaa kevään aikana vaikuttamista koulutuksen järjestäjiin, työnantajiin ja hallintoon. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden asema ja tulevaisuus on yksi liiton keskeisistä koulutuspoliittisista eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisen teemoista.

Lisätietoja:
– puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 010 7703 295
– koulutuspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen, p. 050 409 2460