Uutistyyppi:
Lausunnot (Tyhjennä)
Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko on pääsääntöisesti hyvä kokonaisuus. JHL:n mielestä se ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon aikuisväestön ja työelämässä jo olevien osaamisen kehittämistä.
JHL pitää uudistuvaa vammaisalan ammattitutkintoa periaatteessa laadukkaana ja syvällistä osaamista tuottavana tutkintona. Liitto on erittäin tyytyväinen siihen, että henkilökohtainen apu on jatkossa selkeä osa vammaisalan koulutusta ja SORA:n piirissä. Ammattitutkinnon uudistus ei kuitekaan saa heikentää osaamistaitoja.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla pitää olla oikeus itse päättää, mitä opintosuorituksia se tallentaa valtakunnalliseen järjestelmään. Tallennuksen on perustuttava opiskelijoiden omiin pyyntöihin. Opiskelijoilla pitää myös olla omien tietojensa hallinnoimisoikeus.
Pelastusalalla käydään keskustelua operatiivisen henkilöstön viikkotyöajasta sekä siitä, voidaanko mahdollistaa työajan muuttaminen 42 tuntiin. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat esimerkiksi palomiehet, ylipalomiehet ja paloesimiehet.
Lapsen oikeus oppimista edistävään tukeen on kirjattava lakiin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstöön liittyvät määräykset ja koulunkäynninohjaajien aseman vahvistaminen ohjaustyössä tarvitsevat lakipykälien vahvistusta. Kun perusteet ovat kunnossa, myös tasa-arvoinen alku oppimiseen mahdollistuu.
JHL ehdottaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen suhdeluvun palauttamista ennalleen. Lastenhoitajia ja –ohjaajia olisi ryhmässä 2/3 ja varhaiskasvatuksen opettajia 1/3. Liitto kaipaa varhaiskasvatuslakiin myös täsmennystä henkilömitoituksen tosiasialliseen toteutumiseen, ja vahvempaa suojaa epäkohdista ilmoittaville työntekijöille.
Oppivelvollisuuden pidentyminen merkitsee ohjauksen tarpeen ulottumista toisen asteen koulutukseen saakka. Siksi JHL:n mielestä ohjaustarpeeseen on varattava riittävästi resursseja. Liitto myös esittää, että koulunkäynninohjaajien rooli ja asema kirjattaisiin lakiin.
Hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtion talousarviosta JHL muistuttaa, että kunnat ja kokonaisvaltaisesti hyvin toimiva julkinen sektori on osoittanut kykynsä toimia koronakriisin keskellä kiitettävästi. Se tulisi muistaa, kun suunnitellaan exit-strategiaa kriisistä.
JHL kannattaa päivähoitomaksujen alentamista. Maksujen alentaminen parantaisi työn teon kannustimia, minkä seurauksena työmarkkinoille osallistuminen kasvaisi. Maksujen alentamisella olisi myös tasa-arvovaikutuksia. Useammilla äideillä olisi mahdollisuus osallistua työmarkkinoille, jolloin heidän urakatkonsa olisivat keskimäärin lyhyempiä ja palkkakehitys parempaa.
JHL pitää ihmisoikeuksien vahvistamista yritysten toiminnassa erittäin tärkeänä. Liiton mielestä Suomeen on säädettävä kansallinen laki yritysten ihmisoikeusvastuusta.
Marinin hallituksen sote-uudistus kaventaisi väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Kunnille jää silti viimeinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista, korostaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
JHL pitää julkisten hankintojen kansallista strategiaa tarpeellisena. Strategian tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta pelkkään vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät riitä laadun varmistamiseksi ja työelämän oikeuksien toteutumiseksi.
JHL:n mielestä lakisääteinen henkilöstömitoitus on saatava myös ikääntyneiden ihmisten kotihoitoon.
Vuonna 2030 voimaan tulevat varhaiskasvatuslain muutokset vaarantavat koulutetun henkilöstön saatavuuden. JHL esittää tilanteeseen useita ratkaisuja: varhaiskasvatuksen opettajaksi on voitava kouluttautua myös ammattikorkeakoulussa, kelpoisuuksia on monipuolistettava ja opintopolkuja lisättävä.
Ihmisen läsnäoloa ei pidä liikaa korvata teknologisilla ratkaisuilla vain siksi, että ne ovat mahdollisia ja olisivat kustannuksiltaan edullisempia, varoittaa JHL ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia käsittelevässä lausunnossaan.