”Täällä ei ole suojaimia enkä tiedä mistä niitä saisi”– JHL selvitti: Sote-työpaikoilla on pulaa suojavälineistä eikä niitä osata käyttää
Ohjeistukset välineiden käyttämiseen ovat usein selkeitä mutta mahdottomia toteuttaa. Monella työpaikalla suojaintilanne on parantunut aivan viime päivinä.
”Suojaimia liian vähän. Tilaus hidasta.” ”Täällä ei ole suojaimia, enkä tiedä mistä saisi niitä.” ”Asianmukaisia suojaimia ei ole tarpeeksi.”
Yllä on poimintoja vastauksista, joita JHL sai suojavälineitä koskevaan uunituoreeseen kyselyyn.
Kysely selvitti, miten hyvin sosiaali- ja terveysalalla on tarjolla suojaimia ja kuinka hyvin työnantajat ja viranomaiset ovat ohjeistaneet niiden käyttöön. Kyselyyn vastanneet edustavat työntekijöitä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Kyselyn perusteella koronakriisissä kouristelevilla sote-alan työpaikoilla on heikot mahdollisuudet torjua koronavirusepidemian tuomaa uhkaa. Suojavälineitä ei ole riittävästi eikä niiden käytön ohjeistus ole yhdenmukaista.
JHL lähetti kyselyn kaikille sosiaali- ja terveysalalla toimiville luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä työnantajamallin mukaan toimiville henkilökohtaisille avustajille. Vastauksia saatiin 302, mitä voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon, että vastausaikaa oli kaksi päivää. Tämä osaltaan kertoo siitä hädästä, jota työpaikoilla tunnetaan.
Suojaimia liian vähän. Tilaus hidasta.
JHL vastasi kyselyllä omalta osaltaan sosiaali- ja terveysministeriön 17. huhtikuuta julkaisemaan kuulemiskirjeeseen. Kuulemiskirjeessä ministeriö pyysi tietoa suojainten ja niitä koskevien ohjeistusten riittävyydestä sosiaalihuollossa. Kirjeen ohessa ministeriö julkaisi verkkokyselyn, josta otettiin kysymykset myös JHL:n kyselyyn.
Tulokset vahvistavat kuvaa siitä, että sote-ala on ajautunut koronan johdosta paniikkitilaan. JHL vaati viime viikolla sote-työnantajia korjaamaan työturvallisuuden puitteet viipymättä, lain nimessä.
Mistä tietoa työnantajana toimivalle?
Noin 65 prosenttia vastaajista pitää sosiaali- ja terveysministeriön antamia suojainohjeita sekä selkeinä että riittävinä. Sen sijaan 42 prosenttia kertoo, ettei heidän työpaikkansa noudata ministeriön antamaa ohjeistusta.
”Esimiehet soveltaa mielensä mukaan näitä ohjeita”, kirjoittaa eräs vastaaja. ”Ohjeiden tulisi olla yksiselitteisiä ja velvoittavia”, vetoaa toinen.
Lähes puolet (47 prosenttia) kertoo, ettei ohjeistuksen noudattaminen yksinkertaisesti ole mahdollista esimerkiksi siksi, ettei suojaimia ole riittävästi koko työvuoron ja useiden eri asiakkaiden kohtaamisen ajaksi, tai ne eivät ole tarpeeksi hyviä.
Vastaajat edustavat laajaa joukkoa sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ammattilaisia. Henkilökohtaisten avustajien edustajat muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän, 43 prosenttia vastaajista. Heidän työnantajanaan on apua saava vammainen henkilö itse.
Esimiehet soveltavat ohjeita mielensä mukaan.
Erityisesti tämä ryhmä kokee suojainten ohjeistuksen ja saatavuuden vaikeaksi. Usein henkilökohtaista apua saava vammainen henkilö kuuluu koronaviruksen riskiryhmään ja siksi suojainten käyttö olisi tärkeää.
Työnantajana toimivat henkilökohtaisen avun saajat eivät kyselyn mukaan usein ole tietoisia siitä, mistä ja kenen tulee hankkia suojaimia. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssään. Kyselyn perusteella tämä ei kaikilta osin ole riittävästi toteutunut.
Selkeitä mutta ristiriitaisia ohjeita
Kaikkiaan sote-ammattilaiset pitävät kyselyn perusteella viranomaisten ohjeistuksia selkeinä mutta osin ristiriitaisina.
Suurimmat haasteet koetaan siinä, että vaikka ohjeistus saattaa olla selkeä, ei sen toteuttaminen työpaikalla ole mahdollista. Myös muun kuin suoraan hoitotyötä tekevän henkilöstön ohjeistukseen toivotaan lisäpanosta.
Osa vastauksista luo kuitenkin uskoa siihen, että suojavälineahdinko saattaa olla helpottumassa: monen vastaajan työpaikalla tilanne on parantunut aivan viime päivinä.
Lisää aiheesta: