Parikkalan ja Rautjärven yhtiöittämissuunnitelmat uhkaavat palveluita ja työehtoja
Parikkala ja Rautjärvi suunnittelevat teknisten palveluiden sekä ruoka- ja puhtauspalveluiden yhtiöittämistä. Suunnitelma on lyhytnäköinen ja siinä on useita uhkatekijöitä kuntalaisille, työntekijöille ja kuntien taloudelle.
Parikkalan ja Rautjärven kunnat suunnittelevat teknisten palveluiden sekä ruoka- ja puhtauspalveluiden yhtiöittämistä yhteiseen osakeyhtiöön. Asiaa käsitellään 15.6. molempien kuntien kunnanvaltuustoissa.
– Suunnitelmat uhkaavat sekä työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja että kuntalaisten palveluita. Kunnan oman työn yhtiöittäminen tarkoittaa aina portin avaamista kohti vapaita markkinoita ja voitontavoittelua, sillä yksityinen toimii aina voitonmaksimointilogiikalla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.
Julkiset osakeyhtiöt eivät toimi avoimesti. Vaikka yhtiöissä onkin omistajaohjauksesta vastaavien valitsemat hallituksen jäsenet, on heillä vaitiolovelvollisuus osakeyhtiölain mukaisesti. Jos yhtiöt eivät enää kykenisikään tuottamaan lupaamiaan palveluita, on palvelutuotantoa vaikeaa palauttaa takaisin kunnalle. Henkilökuntaa voidaan joutua irtisanomaan vain siksi, että yhtiöllä ei ole rahaa.
Onko Parikkalassa ja Rautjärvellä huomioitu, että yhtiöt joutuvat maksamaan arvonlisäveroa 24 % myymistään palveluista? Tämä lisäsumma tulee kuntien maksettavaksi, koska kunnat ostavat palvelut yhtiöstä.
Kuntien teettämässä selvityksessä on korostettu syntyviä säästöjä etenkin ruokapalveluissa.
– Tämä on uhka kuntalaisten palveluille. Annetaanko ruuan laadun kärsiä säästöjen toivossa? Pitkät kuljetusmatkat eivät ainakaan paranna ruuan laatua. Ruokapalveluissa käytetään tällä hetkellä myös lähituottajien tuotteita. Onko tämä jatkossa mahdollista, jos toiminta ulkoistetaan, JHL:n Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Hannu Repo kysyy.
Toimintoja siirretään yhtiöihin usein sillä perusteella, että joustavuus, tehokkuus ja tuloksellisuus paranevat. Miksi kuntien omaa toimintaa ei kehitetä samaan suuntaan? Hyvät työolot tekevät työnantajasta houkuttelevan ja näin työvoimaa on mahdollista saada jatkossakin.
– Onko tavoitteena tes-shoppailu? Jos palkat ja eläkkeet laskevat, se tarkoittaa laskua myös kuntien verotuloissa. Kunnilla on vastuu työntekijöistään ja kuntapäättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että työehdoilla ei keinotella, Niemi-Laine muistuttaa.
– Kääntöpuolena yhtiöittämisessä on se, että demokratia kärsii. Ulkoistamisen jälkeen kuntalainen ei pääse enää valvomaan, miten verovaroja käytetään. Kunnallinen päätöksenteko on läpinäkyvää ja asiakirjat julkisia, toisin kuin yhtiössä, Repo sanoo.
Lisätietoja:
– puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
– aluepäällikkö Hannu Repo, 040 591 3199