JHL:n kysely: Varhaiskasvatuksen ammattilaisia lyödään, purraan ja pusketaan, tilanteiden selvittäminen ontuu

Liki kolmannes JHL:n kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen työntekijöistä kokee väkivaltaa ainakin kerran viikossa. Väkivalta on aiheuttanut hammasvaurioita, venähdyksiä ja puremajälkiä.

Lapset purevat, lyövät ja potkivat varhaiskasvatuksen työntekijöitä joka viikko. Työntekijöistä 22 prosenttia on kohdannut väkivaltaa viikoittain, kahdeksan prosenttia joka päivä. Tiedot käyvät ilmi JHL:n tuoreesta selvityksestä, johon vastasi lähes 600 liiton jäsentä. Vastaajista noin 80 prosenttia on töissä päiväkodeissa.

Väkivalta aiheutti esimerkiksi puremahaavoja, venähdyksiä, mustelmia, raapaisuja ja hammasvaurioita. Pisimmät sairaslomat kestivät viikkoja, jopa kuukausia.

Vastuu riskeistä on työnantajalla

JHL:n työympäristötoimitsija Tuula Haavasoja korostaa, että työpaikalla pitää olla työrauha. Vastuu riskien arvioinnista kuuluu työnantajalle.

– Työnantajan pitää tietää, mitä vaaroja työhön liittyy ja mitä niille tehdään.  Henkilöstöön kohdistuva väkivalta on vaaratekijä, johon työnantajan pitää puuttua silloinkin, kun tekijänä on pieni lapsi. Työsuojelu on järjestelmällistä toimintaa, jossa havaitut virheet pitää korjata. Työntekijöiden kohtaama väkivalta sosiaali- ja terveysalalla on valitettavan yleistä.

Työnantajan pitää puuttua väkivaltaan silloinkin, kun tekijänä on pieni lapsi.

Haavasojan mielestä päiväkotien tilannetta parantaisi esimerkiksi se, että ryhmissä olisi aina paikalla riittävästi osaavia työntekijöitä. Kasvattamisen lisäksi aikuisilla pitää olla aikaa ottaa lapsi syliin ja rauhoittaa, jos lapsella on hätä.

Väkivallan kohtaamiseen ei riittävää koulutusta

Väkivaltatilanteiden selvittäminen ontuu päiväkodeissa pahasti. Vastaajista jopa 74 prosenttia kertoi, että tilanteita ei selvitetty tai seurattu jälkikäteen.

Väkivaltariskiä ei myöskään ennakoida tarpeeksi hyvin. 64 prosenttia vastaajista kertoi, että työpaikalla ei ole tehty väkivaltatilanteiden riskiarviointia. 64 prosenttia vastaajista kertoi, että he eivät ole saaneet koulutusta väkivallan ennaltaehkäisyyn.

Avovastausten perusteella koulutukselle olisi tilausta.

– Erityisen tärkeäksi koen, että henkilökunta ja lasten huoltajat saavat koulutusta ja opastusta lasten tunnetaitojen tukemiseen.

Avoimista vastauksista paistoi huoli siitä, kuinka ongelmiin voidaan jatkossa puuttua riittävän tehokkaasti.  Ongelmia aiheuttaa varsinkin pula henkilökunnasta ja se, että erityistä tukea tarvitseville lapsille ei aina voi antaa riittävästi huomiota.

JHL teki jäsenkyselyn  varhaiskasvatushenkilöstön  kokemasta väkivallasta ja väkivallan uhasta vuodenvaihteen 2020 molemmin puolin. Kysely lähetettiin JHL:n jäsenille, jotka ovat töissä varhaiskasvatuksessa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä.

JHL:n kysely varhaiskasvatuksen työntekijöille 2020, kooste tuloksista.

Iso ongelma koko sote-alalla

Varhaiskasvatusalan ohella väkivaltaa tai sen uhkaa koetaan monissa muissakin kunta-alan ammateissa, erityisesti sote-alalla. Huolestuttavaa on erityisesti se, että monilla työpaikoilla tilanteita vähätellään tai jopa ajatellaan osana ammatinvalintaa, kertoo JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen Motiivi-lehdessä.

–  Työntekijöitä saatetaan jopa syyllistää toteamalla, että ei näitä tilanteita ammattinsa hallitsevalle satu, Hyvärinen toteaa.