JHL:n edustajisto hyväksyi valtion virka- ja työehtosopimuksen: “Hyvä tulos haastavassa tilanteessa”
JHL:n ylin päättävä elin kokoontui etäyhteyksillä ylimääräiseen kokoukseen. Valtion lisäksi keskustelua herätti kunta-alan tilanne.
Läpi menee ja kirkkaasti. Se oli henki JHL:n edustajiston ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkoiltana 8. maaliskuuta, kun edustajisto päätti valtion uuden virka- ja työehtosopimuksen hyväksymisestä.
Sopimus sai edustajistolta hyväksynnän kello 19.25. Asia ei mennyt äänestykseen, sillä vain Martti Vaskonen esitti, että edustajisto hylkäisi valtion sopimuksen, eikä kukaan muu kannattanut hylkäämistä.
Edustajisto on liiton ylin päättävä elin ja siinä on 120 vaaleilla valittua jäsentä. Valtion sopimuksen hyväksyessään edustajisto sinetöi JHL:n osalta valtion virka- ja työehdot seuraavalle sopimuskaudelle. Sopimukset edellyttävät aina kaikkien neuvotteluosapuolten hallintojen hyväksyntää ennen kuin ne ovat lopullisesti voimassa.
Nyt hyväksytty valtion sopimus syntyi pitkän ja vaiheikkaan neuvotteluputken tuloksena. Neuvottelijat löysivät ratkaisun samana päivänä kun edellinen sopimuskausi päättyi. Kädenvääntöä neuvottelupöydässä syntyi varsinkin kilpailukykysopimukseen liittyneistä palkattomista kiky-tunneista sekä työaikakysymyksistä.
Lopulta kiky-tunneista tuli onnellisesti historiaa. Palkankorotuksiin neuvoteltiin yleistä linjaa noudattava taso eli ne mukailevat sopimuskauden aikana vakiintunutta tasoa.
“Neuvottelutulos tehtiin haastavassa tilanteessa”
Edustajistossa valtion sopimus kirvoitti puheenvuoroja. Moni kiitti kovassa paikassa saavutettua tulosta.
– Neuvottelijat saavuttivat haastavassa tilanteessa neuvottelutuloksen. Kentältä saamani viestin mukaan kiky-tuntien poistuminen on hyvin mieluisaa, joskin kiky-kompensaatiot ovat aiheuttaneet kysymyksiä, sanoi Jaakko Turtiainen.
Kiky-kompensaatioilla viitataan palkallisiin lisätunteihin, joita työnantajalla on oikeus teettää ikään kuin palkattomien kiky-tuntien sijasta. Martti Vaskonen kritisoi sitä, että kiky-tuntien poistumista korvataan lisätyöllä, josta maksetaan tavallinen palkka.
– Neuvottelutulos ei myöskään anna suojaa inflaatiota vastaan. Sopimuskausi 23 kuukautta on liian pitkä, Vaskonen sanoi.
– Korotus osuu palkankorotushaarukkaan ja pidän muutamaa tekstimuutostakin hyvänä, argumentoi vuorostaan Kari Vatanen.
Tekstimuutoksilla tarkoitetaan työehtosopimuksen kohtia, jotka liittyvät muihin kuin rahakysymyksiin, esimerkiksi työn laatuun.
Valtion sopimusratkaisu on vastuullinen.
Harri Lepolahden mielestä valtion ratkaisu on vastuullinen.
– Talkootyöstä eroon pääsy on tärkeää jäsenkunnallemme. Oli hienoa, että se saatiin aikaan ennen sopimuskauden loppua.
Neuvottelut saatiin maaliin 31. maaliskuuta, samana päivänä jolloin edellinen sopimuskausi päättyi. Lepolahti kiitti myös sitä, että palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa.
– Neuvottelutilanne oli todella haastava. Mielestäni tehtiin hyvä sopimus tilanteeseen nähden. Kiitos hienosti hoidettujen neuvottelujen sopimus tuli, lausui Jyrki Surkka.
Kunnista ei saa lomauttaa
Yleisemmän katsauksen työmarkkinatilanteeseen loi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. Hän korosti, että vain kuntien palvelut voivat estää koronapommia räjähtämästä Suomen käsiin, ja niihin pääministeri Sanna Marinin hallituksen on nyt satsattava.
Niemi-Laine kiitti maan hallitusta siitä, että se on tällä viikolla kehysriihessä päättänyt antaa selkeitä lääkkeitä sosiaaliturvaan ja työttömyyskassojen tilanteeseen.
Edustajisto piti kokouksen etäyhteyksin.
– Kuntatalouden osalta kyllin isoja euroja ei kuitenkaan ole näillä tiedoilla näkyvissä, Niemi-Laine totesi.
– Kunnissa on mittava määrä yt-neuvotteluja käynnissä. Pyrimme vaikuttamaan niin, ettei kuntapuolelta ketään irtisanottaisi tai lomautettaisi.
Puheenjohtaja avasi myös kunta-alan sopimusneuvottelutilannetta. Kunta-alan neuvottelut ovat päätyneet niin tiukkaan umpisolmuun, että osapuolet ovat hakeneet apua valtakunnansovittelijalta. Seuraava sovittelukerta on pääsiäisen jälkeen, tiistaina 14. huhtikuuta.
Kiitosta kriisin ytimessä työskenteleville
Myös koronakriisi puhutti edustajistoa. Moni kiitti vuolaasti JHL:n jäseniä, jotka työskentelevät kansainvälisen yhteiskunnallisen kriisin ytimessä.
Puheenvuorot kaikuivat tällä kertaa kokoussalin sijasta sähköisillä taajuuksilla. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi edustajisto piti kokouksen suurimmaksi osaksi etäyhteyksin. Tekniikka toimi muutamaa äänikatkosta lukuun ottamatta moitteettomasti koko kolmetuntisen kokouksen ajan.
Linjoilla oli yli sata ihmistä. JHL-talolla Helsingissä olivat läsnä vain edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä, johdon ja hallinnon asiantuntijat Raisa Musakka, Erja Savaloja ja Eija Jarkima sekä ICT-asiantuntija Juri Hiljanen.