JHL vaatii hoiva-avustajakoulutuksen vakiinnuttamista ja määrän kasvattamista – työvoimapula uhkaa ilman lisäkoulutusta

JHL, KT Kuntatyönantajat, HALI, joukko oppilaitoksia ja hoiva-alan yrityksiä vaativat pikaista hoiva-avustajakoulutuksen yhtenäistämistä, vakiinnuttamista ja lisäämistä. Hoiva-alan työntekijöiden eläköitymisvauhti on niin kova, että nykyisillä koulutusmäärillä ei alalle valmistu riittävästi ammattitaitoista väkeä. Työvoimapula kasvaa siinä vaiheessa, kun henkilöstömitoituksesta tehdään lakimuutos.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, KT Kuntatyönantajat, Hyvinvointiala HALI sekä joukko oppilaitoksia ja hoiva-alan yrityksiä vaativat yhteisessä kannanotossaan hoiva-avustajakoulutuksen vakiinnuttamista ja hoiva-alan koulutuksen lisäämistä. Perusteluna vaatimuksille ovat hoiva-alalla työskentelevien eläköitymisvauhti, tulossa oleva lakimuutos jonka myötä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään, jatkuva hoivan tarpeen kasvu sekä alalle tällä hetkellä kouluttautuvien määrä.
– Tämänhetkisillä koulutusmäärillä ei päästä tarvittaviin työmarkkinoiden käytettävissä olevien hoiva-avustajien määriin, lausunnossa todetaan.
Hoiva-avustajakoulutuksen on oltava yhtenäistä ja tasalaatuista riippumatta siitä, missä päin Suomea se tapahtuu. Kun koulutus on tasalaatuista, työnantajat tietävät, millaista osaamista hoiva-avustajakoulutus tuottaa.
– Hoivatyön kriisit ja pulmat voidaan ratkaista lisäämällä alalle henkilökuntaa ja rahoitusta. Hoiva-avustajat eivät korvaa lähihoitajia. Hoiva-avustajat turvaavat osaltaan laadukasta hoito- ja hoivatyön ketjua lisäämällä resursseja asiakkaiden ja potilaiden inhimilliseen kohtaamiseen, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Lausunnossa todetaan, että hoiva-avustajakoulutuksen rakentuminen ja paikka suomalaisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä on määriteltävä pikaisesti.
– JHL kutsui keskeiset hoiva-alan toimijat koolle vanhuspalveluiden kriisin tainnuttamiseksi. Tuloksena syntyi yhteinen näkemys alan työvoiman tarpeesta ja tehtävärakenteiden kirkastamisesta, kertoo JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge.
Koulutuksen on lausunnon mukaan oltava myös sellaista, että se voidaan lukea hyödyksi jatko-opintoja varten, esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon suorittamiseksi.
Lausunnossa esitetään, että koulutus toteutettaisiin työ- ja elinkenopoliittisena ratkaisuna ja mukaan koulutuksen kehittämiseen tulisivat sekä sosiaali- ja terveys-, työ- ja elinkeino- että opetus- ja kulttuuriministeriö. Asiaan pitää tarttua nyt, jotta koulutus olisi asianmukaista silloin, kun mitoituslainsäädäntö tulee voimaan.
Vanhuspalvelujen työvoimantarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä mitoituslakiesityksen vaikutusarvioinnin mukaan 24 000 hengellä. Eläkepoistuma on noin 15 000 henkeä. Vuosittain pitäisi valtakunnallisesti kouluttaa jopa 1 000 – 1 500 hoiva-avustajaa, jotta vuoteen 2030 mennessä alalla työskentelisi noin 10 000 hoiva-avustajaa muiden hoito-alan ammattilaisten lisäksi.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
sopimustoimitsija Kari Bagge, 044 773 6190
Lausunto hoiva-avustajakoulutuksen vakiinnuttamisesta kokonaan
Lausunnon allekirjoittajat:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
KT Kuntatyönantajat
Hyvinvointiala HALI ry
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Suomen Diakoniaopisto
Attendo Suomi Oy
Esperi Care Oy
Mehiläinen Oy
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry
Sinua voisi kiinnostaa myös
- Ammattiliitto JHL:n kylmäävä arvio kehysriiheen: työvoimapula ei ratkea ilman palkkaohjelmaa – pelkästään sotealalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää ennen ensi vuosikymmenen loppua
- Tuore tutkimus: Suomalaisten maahanmuuttoasenteissa huomattava muutos – kaksi kolmesta haluaa lisää työperäisiä maahanmuuttajia
- Kierrokset nousivat, kun sana pääsopimus lausuttiin kunta-alan pääneuvotteluryhmässä
- Tunti-tessiä neuvotellaan omana sopimuksena edelleen