JHL: Uudessa vammaispalvelulaissa paljon hyvää
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mielestä vammaispalvelulain luonnoksessa on paljon hyviä parannuksia ja selkeytyksiä voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna. Uusi laki pitäisi hyväksyä nopeasti.
JHL toteaa asiantuntijalausunnossaan, että vammaispalvelulain luonnoksessa on monia sellaisia asioita, jotka selkeyttävät lakia.
Palvelutarpeen arvioinnin sisällyttäminen lakiin on liiton mielestä hyvä ja kannatettava asia. Hyvänä asiana liitto pitää myös valmennuksen ja tuen nostamista lakiin. Lausunnossaan JHL kuitenkin toivoo, että valmennuksen ja tuen osalta koulutusvaatimuksia vielä tarkennettaisiin.
Liitto muistuttaa myös, että henkilökohtainen apu on pidettävä selvästi erillään valmennuksesta ja tuesta. Siihen liittyvät tehtävät eivät sovi henkilökohtaisen avustajan tehvätviksi.
— Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että valmennuksen ja tuen kautta ei hämärretä työnantajamallin työnjohtajuutta. Todellinen työnantajavalta täytyy säilyä edelleen vammaisella työnantajalla ja hänen täytyy olla tietoinen vastuistaan, lausunnossa sanotaan.
Kiinteä tuntihinta henkilökohtaiselle avulle
JHL:n mielestä henkilökohtaiselle avulle pitäisi vahvistaa vuosittain valtakunnallinen kiinteä euromääräinen tuntihinta avun järjestämistavasta riippumatta. Näin varmistettaisiin vammaisen itsemääräämisoikeus järjestämistavan valintaan liittyen. Valtakunnallinen tuntihinta varmistaisi vammaiselle asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut.
Tarkempi rajaus tehtäviin henkilökohtaisessa avussa
Lausunnossaan JHL toteaa, että henkilökohtaisen avun tehtävien sisältö aiheuttaa eniten ristiriitoja avustettavan ja avustajan välisessä työsuhteessa. JHL pitää hyvänä, että lain perusteluissa on avattu, mitä tarkoitetaan päivittäisillä toimilla jne. Liitto haluaisi kuitenkin, että lainsäätäjä rajaisi tarkemmin sen, mitä ainakaan henkilökohtaisella avulla ei ole tarkoitus toteuttaa.
Seurantaa, valvontaa ja tilastointia
JHL toivoo, että lain toteuttamista seurataan, valvotaan sekä tilastoidaan. Nykytilassa seuranta on ollut hyvin vähäistä, eikä esimerkiksi kunnilla ole ollut raportointivelvollisuutta.
Jatkovalmistelussa on arvioitava täsmällisemmin uudistuksen vaikutukset alan henkilöstöön: millaisia henkilöstötarpeita lakiuudistuksella on ja millaisia muutoksia laki tuo henkilöstön työtehtäviin, osaamisvaatimuksiin, työturvallisuuteen jne.