JHL kannattaa lausunnossaan muutosta, joka tekisi lastenhoitajan kelpoisuuden saamisesta joustavampaa

Hallitus kaavailee muutosta asetukseen, joka koskee lastenhoitajien kelpoisuuteen johtavia opintoja. JHL näkee muutoksessa paljon hyvää. Ongelmana on se, että asetusluonnoksesta on jätetty pois osa tutkinnoista, joilla nykyään saa pätevyyden lastenhoitajaksi.

Henkilöstön kelpoisuus toimia varhaiskasvatuksen tehtävissä on pyritty turvaamaan varhaiskasvatuslain siirtymäsäännöksillä. Asetusmuutoksella pyritään edelleen joustavoittamaan alalla aiemmin työskennelleiden tai alalle kouluttautuneiden mahdollisuuksia toimia varhaiskasvatuksen tehtävissä sekä helpottamaan uusien työntekijöiden tuloa alalle.

Myönteistä on muun muassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuus ristiintäydentää osaamistaan suorittamalla tutkinnon osia myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta. Jatkossa kelpoisuuden tuovat myös päivähoitajan tutkinto, lapsi- ja perhetyön perustutkinto sekä aiempi, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto.

Ongelmana kuitenkin on se, että asetusluonnoksesta on jätetty pois osa tutkinnoista, joilla nykyään saa pätevyyden lastenhoitajaksi. Asetuksessa ei mainita lastenhoitajan, kodinhoitajan, apuhoitajan, perushoitajan, kehitysvammahoitajan ja vajaamielishoitajan tutkintoja. JHL esittää, että näiden tutkintojen haltijoilla olisi mahdollisuus täydentää osaamistaan ja saada kelpoisuus lastenhoitajan tehtävään, mikäli he eivät kuulu varhaiskasvatuslain henkilöstöä koskevien siirtymäsäännösten piiriin. Kelpoisuuden saisi suorittamalla tietyn osan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta.

Valmisteilla olevan varhaiskasvatusasetuksen muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alkupuolella.

JHL antoi lausuntonsa aiheesta opetus- ja kulttuuriministeriölle 10. joulukuuta.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Uutista täsmennetty kauttaaltaan 11.12.