JHL: Digitaaliset keinot koronakriisin jälkihoidossa väliraportti sivuuttaa kunnat sekä sote-alan henkilöstön palvelujen tarjoajina ja unohtaa työsuojelun
Kuntien rooli digitalisaatiossa on merkittävä, vaikka se on sivuutettu väliraportissa. Kehittämistyö on hyvä asia, mutta siinä on muistettava edelleen myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät näkökulmat. Korona näyttää vauhdittavan valtion digihankkeita, mutta sen varjolla ei kaikkia ideoita voida viedä eteenpäin.
Digitaaliset keinot koronakriisin jälkihoidossa –työryhmän väliraportti kuvaa varsin laajasti digitalisaatioon liittyvää valtion kehitystyötä. Kuntasektorin osalta kuvaus on sen sijaan suppeaa, vaikka kunnat tarjoavat varsin laajasti sähköisiä palveluja eri sektoreilla. Tätä mieltä on JHL liikenne- ja viestintäministeriölle antamassaan lausunnossa väliraportista.
Väliraportissa on kuvattu kattavasti opetus- ja kulttuuriministeriön alaista kehitystyötä, mutta vapaan sivistyksen opetus on unohdettu. Väliraportissa ei ole myöskään huomioitu Opetushallituksen organisoimaa osaamisen ennakointityötä, jossa käsitellään digitalisaation edellyttämiä osaamistarpeita.
JHL pitää positiivisena sitä, että julkisen sektorin henkilöstölle on tehty kysely poikkeusajan etätyöskentelystä. Liiton mielestä kyselyn tulokset on analysoitava tarkasti.
Havaittuihin ongelmiin on puututtava. Asiaa on tärkeää käsitellä yhdessä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa, liitto sanoo lausunnossaan.
Liiton mielestä väliraportissa sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiota on tarkasteltu lähinnä palvelun käyttäjän näkökulmasta. Alan henkilöstö on kuitenkin merkittävässä asemassa siinä, miten digipalveluja tarjotaan.
– Sote-alan henkilöstön digitaalisia valmiuksia on ylläpidettävä kaikilla organisaation tasoilla. Erityisesti esimerkiksi etävastaanottojen lisääntyessä on huomattava, että etäyhteys voi vaatia perinteiseen lähivastaanottoon verrattuna erilaista osaamista, lausunnossa sanotaan.
Myöskään työsuojelua ei JHL:n mielestä ole huomioitu väliraportissa, ja työhyvinvointia on käsitelty suppeasti. Työergonomia on kotona usein puutteellinen. Työnantajalla on kutienkin velvollisuus huolehtia, että työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset myös etätyötä tehtäessä. Esimiehellä on etätyössä yhtä lailla velvollisuus seurata työntekijöiden henkistä hyvinvointia.
– Uudet työskentelymallit, kuten etätyöskentely ja liikkuva työ, voivat lisätä tuottavuutta, mutta niiden käyttö edellyttää työturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja ja sopimuksia, joilla lisätään työhyvinvointia ja ehkäistään kuormittavia tekijöitä. Teknologisten ratkaisujen suunnitteluun tulisikin ottaa mukaan järjestelmien loppukäyttäjät, jotka käyttävät järjestelmiä työpaikoillansa, liitto toteaa.
Lue JHL:n lausunto kokonaan: Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraportti