JHL: Aikuiskoulutustukeen kaavaillut leikkaukset iskevät pienituloisiin

JHL  lakiesityksen tavoin haluaa edistää palkansaajien mahdollisuutta opiskella työteon ohessa aikuiskoulutustuella on kannatettava. Samoin matalapalkka-alalla työskentelevien kannustaminen opiskeluun aikuiskoulutustuella on hyvin perusteltu tavoite. Liitto kritisoi, että kaavaillut aikuiskoulutustuen leikkaukset kohdistuvat ankarimmin matalapalkka-aloilla työskentelevien koulutustukeen.

JHL suhtautuu aikuiskoulutustuen muutoksiin pääsääntöisesti myönteisesti. Liitto huomauttaa kuitenkin, että lakiesitys ei kannusta matalapalkka-aloilla työskenteleviä ja matalasti koulutettuja työntekijöitä työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Siksi esitys on tältä osin ristiriidassa lakiesityksen keskeisen tavoitteen kanssa.

Kaavaillulla aikuiskoulutustuen leikkauksella on negatiiviset kannustinvaikutukset. Vaikka etuuden lasku olisi täyttä aikuiskoulutustukea saavien osalta pienimmillään alimmissa tuloluokissa, olisi etuuden heikennyksen negatiivinen kannustinvaikutus todennäköisesti merkittävin juuri pienituloisilla palkansaajilla, liitto huomauttaa.

Aikuiskoulutustuen käyttö keskittyy tällä hetkellä erityisesti korkeasti koulutetuille. Aikuiskoulutustuen ansio-osan leikkaamisen vaikutukset kohdistuisivat erityisesti pienituloisiin työntekijöihin ja heidän koulutuspäätöksiinsä. JHL odottaa hallituksen huomioivan ministeriöissä esitetyt näkemykset uudistuksen negatiivista kannustinvaikutuksista.

JHL muistuttaa, että opiskelija itse ei yleensä voi vaikuttaa siihen, miten opinnot on järjestetty. Tutkintojohteinen opiskelu edellyttää usein täysipäivästä opiskelua, mikä rajoittaa opiskelevan palkansaajan mahdollisuutta päättää itsenäisesti osa-aikaisesta opiskelusta ja työnteosta. Esitetyt vaikkakin maltilliset leikkaukset aikuiskoulutustukeen heikentäisivät mahdollisuuksia osallistua kokoaikaiseen opiskeluun pienituloisten palkansaajilla.

JHL:n mukaan sovitellun aikuiskoulutustuen kehittämisen ei pitäisi tapahtua täyden aikuiskoulutustuen kustannuksella. Aikuiskoulutustukea uudistettaessa olisi otettava huomioon neutraalisti kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti opiskelevat aikuiskoulutustuen käyttäjät. Kaikki työsuhteessa tapahtuva osaamisen kehittäminen edistää palkansaajan työmarkkinakelpoisuutta sekä työnantajan ja yhteiskunnan osaamisvoimavaroja.

JHL sanookin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa, että hallituksen olisi kannustettava palkansaajia osaamisensa kehittämiseen ja opiskeluun niin työn ohessa osa-aikaisesti opiskellen kuin työsuhteen aikana kokoaikaisesti opiskellen.

Hallituksen esitys sovitellun aikuiskoulutustuen keston pidentämisestä on kannatettava. Muutokset tulisi kuitenkin pyrkiä toteuttamaan ilman ansio-osaan tehtävää leikkausta, jonka vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisiin palkansaajiin. Osaamisen kehittäminen tulisi nähdä investointina. Vaikka JHL kannattaa esitettyä aikuiskoulutustukilain uudistusta, suhtautuu liitto kriittisesti esitettyyn aikuiskoulutustuen ansio-osan leikkaukseen.

Katso koko lausunto:

Asiantuntijalausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esitykseen aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta