Sinulla on oikeus lakisääteiseen, eli ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon myös työnteon estymisen aikana. Työterveyshuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/2001 vp, s. 20) todetaan, että ”lain tarkoituksena on...
Ammattiliitto JHL:n webinaaritallenne: kysymyksiä ja vastauksia koronasuojavaatimuksista, tartuntatautilain korona-lisäyksestä ja vaikutuksista sote-aloilla työskenteleville. Koronarokotukset ja henkilökohtainen apu -diat Koronarokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä -diat
Tartuntatautilain 48 a § koskee vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei esimerkiksi varhaiskasvatusta tai muutakaan sivistystoimen alaisuuteen koskevaa toimintaa. Työnantajan tulee edellyttää riittävää suojaa Covid-19-taudin...
Puutteellisesta covid-19-suojasta johtuva palkanmaksun keskeytys on seurausta siitä, ettei työntekijällä ole työntekoedellytyksiä. Työnteon katsotaan estyneen työntekijästä johtuvasta syystä. Jos työnteko estyy työntekijästä johtuvasta syystä, ei...
Jos työntekijän palkanmaksu on keskeytetty puutteellisen covid-19-suojan takia ja hän myöhemmin osoittaa, että hänellä on ko. tautia vastaan riittävä suoja, on hänellä oikeus palata töihin...
Palkanmaksu voidaan keskeyttää aikaisintaan 1.2.2022, jos työntekijän vaadittava covid-19-suoja tuolloin ole kunnossa eikä työnantajalla ole muuta työtä tarjolla. Palkanmaksun keskeytys jatkuu niin kauan, kuin työntekijältä...
Suoja tulee olla olemassa viimeistään 1.2.2022. Tartuntatautilain 48 a § tuli voimaan 1.1.2022. Säännöksessä on säädetty 30 päivän siirtymäajasta, jonka päätyttyä säännöksessä tarkoitetulta henkilöltä voidaan...
Jos tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä toimivalla ei ole säännöksen edellyttämää suojaa covid-19-tautia vastaan, hänellä ei ole edellytyksiä potilasturvallisuuden näkökulmasta jatkaa työntekoa. Koska työntekijä...
Työoikeudessa puhutaan ns. aikaprioriteettiperiaatteesta, jota sovelletaan mm. selvitettäessä työntekijän oikeutta palkkaan kahdesta eri syystä johtuvan poissaoloperusteen sattuessa päällekkäin. Poissaolon perustetta ja sen vaikutusta arvioidaan ensimmäiseksi...
Palkanmaksu voi alkaa uudelleen kun työntekijän vaadittava covid-19-suoja on kunnossa TAI työnantajalla on muuta työtä tarjolla TAI kun tartuntatautilain 48 a §:n voimassaolo päättyy 31.12.2022.
Tartuntatautilain 48 a §:ssä on säädetty työnantajalle laaja työn tarjoamisvelvollisuus, joka on voimassa koko työnteon estymisen ajan ja koskee kaikkea työntekijälle, virkamiehelle ja viranhaltijalle sopivaa...
Täyttä covid-19-suojaa vailla olevan työntekijän käyttö erityisestä syystä tartuntatautilaki 48 a §:ssä tarkoitetuissa töissä on mahdollista jos: edellytykset täyttävästä henkilöstöstä on puute tilanteessa, jossa asiakkaiden...
Riittävän suojan covid-19-tautia vastaan voi saada kun on kaksi rokoteannosta ja suosituksenmukainen tehosteannos sairastettu covid-19-tauti ja kaksi rokoteannosta alle kuuden kuukauden sisällä sairastettu, laboratoriovarmistettu covid-19-tauti....
Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, voi työskennellä tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamissa tehtävissä, kun hän esittää työnantajalle luotettavan todistuksen lääketieteellisestä esteestään ottaa...
Tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittaman suojan puuttuminen ei ole työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukainen irtisanomisperuste.
Jokaisella on perustuslaillinen oikeus hankkia toimeentuloa laillisin keinoin. Työsopimuslaissa säädetään työntekijän työsuhteen aikaisesta kilpailevan toiminnan kiellosta. Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa...
Tartuntatautilain 48 a §:ssä tai sen perusteluissa ei ole käsitelty tilannetta, miten lyhyellä varoitusajalla työntekijän tulee olla työnantajan käytettävissä palkanmaksun keskeytyksen jälkeen. Suomen perustuslaissa on...
Työnantajan pitää jo lojaliteettivelvollisuutensa takia vaadittaessa pystyä näyttämään toteen, että se on tosiasiallisesti selvittänyt muun työn tarjoamismahdollisuudet.
Koska palkan maksaminen on keskeisin työnantajan työ-/palvelussuhteeseen liittyvä velvollisuus, on selvää, että sen keskeyttämisestä tulee informoida työntekijää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyvään henkilöstöhallintoon ja välittömään yhteistoimintaan...
Markkinoilla tällä hetkellä olevista koronarokotteista mikään ei kokonaan estä rokotettua saamasta virustartuntaa ja tartuttamasta tautia eteenpäin, mutta rokotus vähentää taudin tarttumisen todennäköisyyttä sekä todennäköisyyttä sairastua...
Asiakkaiden ja potilaiden alttius covid-19-taudin vakaville seuraamuksille arvioidaan lääketieteellisillä perusteilla. Säännöksessä tarkoitettuja riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi ikääntyneet sekä henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille erittäin voimakkaasti...
Lähikontakti määrittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tai sairaanhoitopiirin sekä kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin asiantuntijatietoon covid-19-taudin tarttumiseen liittyvistä riskeistä. THL:n toimenpideohjeen mukaan altistumisen aiheuttava lähikontakti...
Työntekijän henkilötietoja tulee käsitellä EU:n tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tieto siitä, että henkilö on saanut koronarokotuksen, on henkilön terveystieto. Työnantajalla on oikeus...
Ei voida. Tieto koronarokotteesta tai testituloksesta on terveystieto, joka kuuluu yksityisyyden suojan piiriin. Jokainen päättää itse, haluaako kertoa ulkopuoliselle terveystietojaan. Velvollisuutta siihen ei ole.