Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu lepoajoista. Niitä ovat muun muassa viikkolepo ja arkipyhät.
Työaikalaki ja työehtosopimus määräävät lepoajoista. Ruokataukoa ja viikkolepoa koskevat määräykset löytyvät tessistä, vuorokausilevosta puolestaan on säädetty työaikalaissa.
Ruokatauko
Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään 30 minuutin ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi, ellei muuhun menettelyyn ole perusteltua syytä. Ruokatauko voidaan paikallisesti sopia tunnin pituiseksi.
Mikäli toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.
Ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan, vähintään 20 minuutin ruokataukoon.
Palkallinen, vähintään 20 minuutin ruokatauko on järjestettävä siten, että työntekijä kykenee sen aikana ruokailemaan. Mikäli taukoon tulee tilapäisiä keskeytyksiä asiakkaiden auttamistilanteiden vuoksi, oikeuttaa muu kuin vähäinen keskeytys tauon jatkamiseen keskeytystä vastaavalla ajalla.
Asiakkaiden kanssa tehtävää esimerkkiruokailua tai vastaavaa työtehtävää ei lasketa ruokatauoksi.
Ruokatauko tulee järjestää ainakin niille työpäiville, joiden kesto on yli viisi tuntia.
Vuorokausilepo
Työaikalaki määrää, että työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo. Tästä säännöstä on joitain poikkeuksia. Jaksotyössä vuorokausilevon pitää olla vähintään yhdeksän tuntia.
Viikkolepo
Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Lepoajat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen, lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä.
Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo.
Arkipyhät
Ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne voidaan tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi ovat:
- pitkäperjantai
- toinen pääsiäispäivä
- juhannusaatto sekä
- muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
Jolleivät nämä päivät ole vapaapäiviä, annetaan vastaava mittainen vapaapäivä saman viikon tai tasoittumisjakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.
Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (viikkotyöaika/5).
Arkipyhälyhennykseen on oikeutettu kuukausi- ja tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhälyhennyskorvauksena arkipyhälyhennystä vastaava normaali tuntipalkka.