Lomat, vapaat, poissaolot

Työsuhteen kesto vaikuttaa vuosiloman pituuteen. Vuosilomalla sairastuminen siirtää vuosiloman ajankohtaa kuuden omavastuupäivän jälkeen. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on myös sovittu lyhyistä poissaoloista, jotka ovat palkallisia.

Vuosiloma

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:

  1. kaksi arkipäivää
  2. kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla.

Esimerkki:
Alle 15 vuotta alan työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2017. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2016–31.3.2017 hän ansaitsee lomaa 2 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 1.4.2017 alkaen hän ansaitsee lomaa 2,5 arkipäivää/kk, kunhan työsuhde yhteensä kestää vähintään vuoden

3. kolme arkipäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta.

Esimerkki: 
Työntekijällä täyttyy 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa alan työkokemusta 1.9.2017. Hän alkaa ansaita lomaa 3 apv/kk 1.4.2017 alkaen.

Vuosilomalain muutokset 1.4.2016

JHL:n ohje koskien vuosiloman siirtämisen karenssipäiviä työntekijän tullessa työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana

Muutokset koskevat työssäolon veroista aikaa sekä työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa ja aikana.

Loman kertyminen äitiys-, isyys ja vanhempainrahakaudella

Vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 1 kohtaa on muutettu siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa rajoitetaan yhteensä enintään kuuteen kuukauteen.

Vuosilomalla sairastuminen

Vuosilomalain 25 §:ää on muutettu siten, että työntekijän tullessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana, kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Työntekijälle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvataan omavastuupäiväsääntelystä huolimatta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan. Mikäli lomaa on kertynyt alle neljä viikkoa, omavastuupäiviä ei tule lainkaan.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ei ole säännöksiä työssäolon veroisesta ajasta eikä työkyvyttömyyden vaikutuksesta vuosilomalla, joten vuosilomalaki tulee molemmissa tilanteissa sovellettavaksi sellaisenaan.

Ylimääräiset vuosilomapäivät

Työntekijä saa vuosittain kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hänellä on maaliskuun loppuun mennessä

  1. vähintään 3 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa välittömästi jatkuneessa työsuhteessa nykyisellä työnantajalla. (Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaisesti useita peräkkäisiä vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuneita määräaikaisia työsuhteita käsitellään kuten välitöntä työsuhdetta) tai
  2. yhteensä vähintään 10 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Nykyisen työnantajan palveluksessa 31.10.1993 ollut työntekijä, jolla oli 31.3.1994 mennessä yhteensä vähintään 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa palvelusaikaa, säilyttää oikeutensa kuuteen ylimääräiseen vuosilomapäivään. Lomanpidennyksestä voidaan sopia paikallisesti. Edellytyksenä lomanpidennykselle on, että työntekijä on ansainnut vuosilomaa lomanmääräytymisvuonna vähintään kuudelta kuukaudelta.

Esimerkki: 
Yli 15 vuotta palveluslisään oikeuttavaa työkokemusta omaavan työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2017. Hän alkaa ansaita lomaa välittömästi 3 arkipäivää/täysi lomanmääräytymiskuukausi. 31.3.2017 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta hän ei vielä saa kolmea ylimääräistä lomapäivää, koska on kyseisenä lomanmääräytymisvuonna ansainnut lomaa alle kuudelta kuukaudelta.

Lyhyet poissaolot ja vapaat

Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tarkastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etukäteen.

1. Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa.

2. Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa
kuten neuvolatarkastuksissa, joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa.

3. Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa.

 Lyhyt tilapäinen poissaolo ja palkka

Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa.

Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä.

  • Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
  • Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä.
  • Perheenjäsenen kuolema.
  • Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset.
    Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia.
  • Omat vihkiäiset
    Parisuhdeturvalain mukainen parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan  vihkiäisiin.
  • Omat 50- ja 60-vuotispäivät
  • Asevelvollisen kutsuntatilaisuus
  • Reservin kertausharjoitukset
    osallistuvalle työntekijälle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
  • Vapaaehtoiseen asepalveluun astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.
  • Kunnanvaltuuston ja -hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.
  • Työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön, sen jäsenjärjestön tai työntekijäkeskusjärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liittoja edustajakokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Äitiysvapaan alusta lukien maksetaan työntekijälle työsuhteen kestäessä varsinaista säännöllistä palkkaa 72 arkipäivältä edellyttäen, että työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Varsinainen säännöllinen palkka tarkoittaa työntekijän kuukausipalkkaa siihen kuukausittain samansuuruisina maksettavine henkilö- tai tehtäväkohtaisine lisineen. Siihen ei lasketa mukaan tuntikohtaisia lisiä kuten lisä- ja ylitöitä tai ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia.