Säännöllinen päivätyö on ihmiselle terveellisintä. Kun sitä ei aina voi tehdä, on pyrittävä mahdollisimman terveellisiin työaikoihin.
Säännöllinen päivätyö on ihmiselle terveellisintä. Työtä tehdään kuitenkin yhä useammin vuorokauden jokaisena tuntina. Ihmiset mukautuvat epäsäännöllisyyteen vaihtelevasti. Mukautuminen on yksilöllistä, mutta se riippuu myös iästä. Aamuvirkuille vuorotyö sopii huonoiten. Vanhemmiten kyky sopeutua etenkin yövuoroihin vähenee.
Vuorotyön haittoja voidaan vähentää muun muassa hyvällä työvuorosuunnittelulla ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisella.
Työaikakysymyksissä voit hakea apua työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltäsi.
Työajoista johtuvat vaaratekijät on selvitettävä
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan on selvitettävä myös työajoista johtuvat vaaratekijät. Työtapaturmat, työperäiset vammat ja sairaudet lisääntyvät, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia eikä työn tauottaminen toimi.
Työnantajan on otettava vaarojen selvittämisessä huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja:
- työpäivien pituus
- työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta
- kokonaistyöaika
- peräkkäisten työvuorojen toistuvuus
- työvuorojen kiertosuunta
- ylityöt ja niiden määrä
- työn suorittamisajankohta
- työaikojen ennakoitavuus
- työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä
- työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä.
Vuorotyön työvuorosuunnittelussa ovat tärkeitä
- rytmin säännöllisyys
- nopea, eteenpäin kiertävä järjestelmä
- 8–10 tunnin vuorot
- 10–12 tuntia vuorojen välillä
- yhtenäiset vapaajaksot, viikonloppuisin.
Vuorotyön suosituksia
- Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Yyövuorojen kiertosuunta eteenpäin (aamu-ilta-yö ). Taaksepäin kiertoa tulisi välttää.
- Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää. Jaksoa yö–aamu tulisi välttää.
- Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä.
- Vältetään yksittäisiä työpäiviä.
- Peräkkäisiä työpäivä on enintään 5–7.
- Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia).
Pitkiä työvuoroja voidaan harkita vain, jos
- Se sopii työn luonteeseen ja kuormittavuuteen.
- Tauotus on riittävä.
- Vuorojärjestelmä on suunniteltu hyvin, vuorojen välissä on riittävästi vapaata.
- Poissaolot hoidetaan riittävällä varamiehityksellä.
- Ylitöitä ei teetetä.
- Altistuminen terveydelle vaarallisille aineille on rajoitettu.
- Täydellinen elpyminen työstä on mahdollista.
Vuorotyön haittojen vähentämisessä otetaan huomioon
- jokaiselle mahdollisuus osallistua työn ja työvuorojen suunnitteluun
- ergonomisen vuorojärjestelmän noudattaminen
- työolot hoidettu kuntoon
- esimiesten ja työntekijöiden koulutus
- työmatkojen vaikutus (pitkät matkat, julkisen liikenteen käyttömahdollisuus)
- työterveyshuollon toiminta työntekijöiden tukena
- omista elintavoista ja voimavaroista huolehtiminen
- vireystilan ja toimintakyvyn ylläpito
- riittävä ja laadukas nukkuminen
- perhe-elämä ja sosiaalinen tuki.
Lisää aiheesta:
Työterveyslaitos – Työaika
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla