Määräaikainen työsopimus

Työsopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai tietyn määräajan. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen päätyyppi on toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Laki ei kiellä määräaikaisuutta.

Työsopimuslaki ei kiellä määräaikaisten työsopimusten käyttöä kokonaan.

Laki rajoittaa määräaikaisten käyttämistä siten, että määräaikainen työsopimus on sallittu tilanteissa, joissa työnantajan teettämä työ on syystä tai toisesta luonteeltaan tilapäistä.

Määräaikainen sopimus voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta, ilman perusteltua syytä tehtyjä, toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassaolevina.

Määräaikaisen virkasuhteen käytön edellytykset ovat käytännössä yhteneväiset määräaikaisen työsopimuksen kanssa. Eroja määräaikaisen työsuhteen ja määräaikaisen virkasuhteen välillä on lähinnä riitautusmenettelyssä ja laittoman määräaikaisuuden seurauksessa.

Työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun määräajan tai sovitun työn kestoajan.

Määräaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Määräaikainen työsopimus voidaan lähtökohtaisesti päättää vain purkamalla, vaikkakin määräaikaisessa työsopimuksessa on mahdollista sopia irtisanomisehdosta.

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Työehtosopimuksessa voi olla määritelty lyhyempikin koeaika.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Esimerkiksi kuuden kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään kolme kuukautta.

Perusteltu syy

Työantajan aloitteesta solmitulla määräaikaisella työsopimuksella on oltava työsopimuslain mukainen perusteltu syy. Työntekijän pyynnöstä määräaikainen työsopimus voidaan solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä.

Määräaikaisten työsopimusten käyttö on mahdollista, kun se on perusteltua työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta. Perusteltu syy määräaikaisuuteen on yleensä olemassa silloin, kun työsopimusta tehtäessä voidaan ennakoida, että työnantaja tarvitsee työvoimaa tiettyyn tehtävään vain tilapäisesti.

Se, onko määräaikaisessa työsuhteessa teetettävä työ aidosti luonteeltaan tilapäistä arvioidaan yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla. Harkinnassa on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät tosiasiat ja olosuhteet.

Perusteltua syytä arvioitaessa voidaan huomioida työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Perustellun syyn arviointi määräaikaisten työsopimusten käytön ehtona tulee aina arvioida tapauskohtaisesti ja arvion on perustuttava kokonaisharkintaan.

Lisää määräaikaisten työsopimusten konkreettisista perusteista löydät määräaikaisten työsopimusten käyttöä koskevasta oppaasta.

Työsuhteeseen kuuluvat etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi vuosiloman ansainta tai palvelusvuosikorotukset.

Palvelemme kaikkia JHL:n jäseniä palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai mikäli luottamusmiestä ei työpaikallasi ole, aluetoimistoon.

Lisää aiheesta määräaikaiset työsopimukset:
Määräaikaisten työsopimusten konkreettisista perusteista löydät lisätietoa JHL:n oppaasta ”Opas määräaikaisten työsopimusten käytöstä”.

Voit tulostaa oppaan materiaalipankin oppaat-sivulta, kohdasta työelämän, koulutuksen ja viestinnän oppaat.