Keittiötyön mitoitus

Ravitsemispalveluiden kehittämishankkeet käynnistyvät yleensä halusta kohottaa tuloksellisuutta, tuottavuutta sekä työelämän laatua yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Keittiötyön kehittämisen edellytyksenä on henkilöstön- ja työnantajan edustajien yhteisesti sopima menettelytapa. Kyse on Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 3 § 4 kohdan mukaisesta toiminnasta.

Ohjaus- ja seurantaryhmä

Työpaikolla yhteistoiminnallisuus toteutuu parhaiten perustamalla ohjaus- ja seurantaryhmä. Työntekijät ja työnantaja nimeävät omat edustajansa. Myös työsuojelun ja työterveydenhuollon edustajien olisi suositeltavaa kuulua ohjaus- ja seurantaryhmään tai näitä tahoja olisi ainakin ryhmässä hyvä kuulla.

Tutustu:

Ohjaus- ja seurantaryhmän tehtävät ravitsemispavelualalla

Mitoitus

Keittiötyön mitoituksen tekijäksi valittavalla on oltava ammattitaito mitoituksen tekemiseen.

Markkinoilla on useita yksityisten atk-ohjelmatahojen ylläpitämiä ravitsemispalveluhenkilöstön työmäärälaskentaan tarkoitettuja ohjelmistoja.

Tietokoneohjelmat helpottavat tietojen ajan tasalla pitämistä edellyttäen, että muutokset viedään ”koneelle” aina, kun esim. työhön tai sen tekemisen tapaan, työtilaan, laitteisiin/koneisiin tai ruokalistoihin tulee muutoksia. Joskus muutokset voivat tuntua pieniltä, mutta niillä voi olla iso vaikutus koko prosessiin.

Myös suoritepohjainen henkilöstömitoitus on käytössä yleisesti. Tämä mitoitus perustuu suoritteiden määrään ja siihen onko kyseessä esim. koulun, päiväkodin, hoito- ja huoltolaitoksen keittiö. Huomioitavaa on myös se, että onko kyseessä keskus-, valmistus-, kuumennus- vai jakelukeittiö.