Oikeudenmukainen verotus

Veroja maksetaan, jotta Suomessa asuvat ihmiset pääsevät hoitoon, saavat lapsensa päiväkotiin ja kouluun ja voivat lainata kirjastosta aineistoa maksutta. Laajat julkiset palvelut tarvitsevan vakaan rahoituksen eli kattavat verotulot. Veroja kerätään muun muassa kulutuksesta, vuokratuloista, tupakan hinnasta ja palkkatuloista.

Kulutusverot

Kulutusverot ovat veroja, joita maksamme aina, kun ostamme ruokaa, käymme kampaajalla tai viemme pyörän korjaamolle. Tärkein kulutusvero on arvonlisävero eli ALV. (pdf) Sitä maksetaan lähes kaikista Suomessa ostetuista tavaroista ja palveluista.

Haittaverot

JHL lisäisi haittojen verotusta, koska haittaveroilla voidaan ohjata yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä niin, että siitä on vähemmän haittaa ihmisille ja ympäristölle.

Haittaverot ovat tasaveroja. Pienituloisille pitäisi mahdollisesti myöntää erilaisia hyvityksiä haittaveroista, jotta verot eivät kasvattaisi tuloeroja.

Verotus voi jakautua epäreilusti esimerkiksi silloin, kun töihin ei pääse ilman omaa autoa. Jos autoilla ajamista verotetaan raskaasti, pienipalkkaisille työntekijöille tulee siitä iso lasku. Verotus siis lisää epätasa-arvoa. Jotta ongelma voidaan välttää, pitää pienituloisten haittaveroja hyvittää eli kompensoida.

Pääomaverot

Maksat pääomaveroja esimerkiksi silloin, jos vuokraat asuntoasi, myyt autosi tai kotisi voitolla tai saat pankkitalletuksillesi korkoa.

Matalat tuloverot

Tulovero on tuttu jokaiselle, joka on saanut työstä asianmukaista palkkaa. Työstä saa palkkaa, palkasta maksetaan veroja. Tulovero on progressiivinen vero. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että  veroprosentti kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän saat palkkaa.

Suomessa työn verotus on kohtuullisen kireää ja JHL kannattaa työn verotukseen korkeintaan maltillisia korotuksia. Verotus vaikuttaa myös työllisyyteen. Hyvä työllisyys puolestaan tuo valtiolle ja kunnille enemmän verotuloja.

Työn verottamisen sijaan Suomessa pitäisi siirtää verotuksen painopistettä kohti pääomatulojen, varallisuuden ja haitallisen kulutuksen verottamista.

JHL tavoittelee Suomen julkisen talouden vahvistamista pitkällä aikavälillä ilman leikkauksia julkisiin palveluihin. Tämä tavoite toteutuu veropohjaa laajentamalla ja tiivistämällä sekä korkealla työllisyysasteella. Veroja kerätään mahdollisimman monesta eri lähteestä, jolloin palkkatuloja voitaisiin verottaa vähemmän.

Jokainen Suomessa asuva käyttää jossain vaiheessa elämäänsä julkisia palveluja. Mitä kattavammat ne ovat, sitä enemmän ne nostavat ihmisten elintasoa. 

Julkisen sektorin palveluihin kuuluvat muun muassa

• toimivat, kunnossa olevat liikenneväylät
• laadukas terveydenhuoltojärjestelmä
• luotettava oikeuslaitos
• maksuttomat kouluttautumismahdollisuudet
• kattava turvaverkko sairauden ja työttömyyden varalta. 

JHL:n kanta on, että kuntien ja valtion harjoittaman veropolitiikan on oltava ennustettavaa ja johdonmukaista. Kotitaloudet ja yritykset joutuvat tekemään valintoja, joilla on pitkän aikavälin vaikutuksia. Jos veropolitiikka on poukkoilevaa, isoja taloudellisia päätöksiä ei kukaan uskalla tehdä.

Epäjohdonmukainen ja poukkoileva veropolitiikka vaikeuttaa pitkäaikaisten, rahallisia panostuksia vaativien päätösten tekemistä. Tämä pätee sekä kotitalouksiin että yrityksiin.

Esimerkki poukkoilevasta valtion veropolitiikasta:

Vuonna 2022  valtio päättää puolittaa pääomaverotuksen. Vuonna 2024 päätetäänkin, että pääomavero tuplataan.  Tällaista päätöksentekoa kotitalouksien tai yritysten on vaikea ennakoida ja laskelmien tekeminen on lähes mahdotonta.  Käytännössä laskelmiin sisältyisi aina riskikomponentti joka kasvaa, kun valtion toimenpiteet ovat epäjohdonmukaisia.

Mistä valtio saa tulonsa

• veroista
• maksuista
• omistamiensa osakkeiden tuotoista
• omaisuuden myynnistä.

Esimerkki kunnan poukkoilevasta maksu- ja verotuspolitiikasta:

Vuonna 2022 kunta päättää pitää kunnallisveron ja kaikki asiakasmaksut ennallaan. Vuonna 2023 kunnallisveroa nostetaankin 0,5 prosenttiyksiköllä, kiinteistövero ja päivähoitomaksu korotetaan suurimpaan lain sallimaan prosenttiin. (Kiinteistöverolaki ja laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista)

Mistä kunta saa tulonsa

• veroista (kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero)
• valtionosuuksista (valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa.)
• toimintatuloista (esimerkiksi asiakasmaksut, vuokratulot, pysäköintivirhemaksut)
• omaisuuden myynnistä.

Koko maan tasolla noin 80 % kuntien verotuotoista tulee kunnallisverosta. Ennustettava veropolitiikka tuo vakautta ja varmuutta sekä kotitalouksien että yritysten taloussuunnitelmiin.

JHL vaatii kansainvälisen ay-liikkeen ja monien kansalaisjärjestöjen kanssa oikeudenmukaisempaa verotusta EU-maihin. Ne, joilla on enemmän myös maksaisivat veroja enemmän. JHL haluaa myös suitsia veronkiertoa ja maiden välistä haitallista verokilpailua.

JHL:n, kansainvälisen ay-liikkeen ja monien kansalaisjärjestöjen mielestä oikeudenmukainen verotus koostuu

• tiiviistä veropohjasta, jolloin veroja kerätään mahdollisimman monesta eri lähteestä. Kun lähteitä on useita, ei veroa tarvitse kerätä suurta määrää yhdestä lähteestä, esimerkiksi palkkatulosta.
• haitallisten tulo- ja varallisuuserojen tasaamisesta
• progressiivisesta tulo- ja pääomaverotuksesta
• verottamisen pääpaino siirtyy työn verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen
• kulutusta ekologiseen suuntaan ohjaavista veroista niin, että siirtymässä tuetaan heikoimpia
• korjaavista haittaveroista, joilla pyritään vähentämään haitallista kulutusta (esim. sokeri) ja ohjaamaan kulutusta terveydelle ja ympäristölle vähemmän haitallisiin tuotteisiin
• veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja harmaan talouden torjumisesta
• siitä, että vero maksetaan siellä, missä voitto ja arvonlisä syntyvät.

Kansainvälinen ay-liike kampanjoi veronkiertoa vastaan. 

Katso myös laajempi kokonaisuus EU ja oikeudenmukainen verotus.