Hyvinvointialueet
Vastuu sote-palvelujen tuottamisesta siirtyi vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden aluevaalit pidettiin 23.1.2022. Aluevaltuustot päättävät, miten sosiaali- ja terveyspalvelut alueilla toteutetaan, miten ja minne rahaa käytetään ja miten hyvinvointialueiden henkilöstöstä huolehditaan.
Sote-uudistuksessa syntyneet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista (sote-palvelut) päättyi, ja palvelut siirtyviät hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-palveluiden lisäksi hyvinvointialueet vastaavat myös pelastustoimesta, koulukuraattori- ja psykologipalveluista.
Hyvinvointialueita Suomessa on 21. Hyvinvointialueeseen kuuluvat kaikki sen alueella sijaitsevat kunnat. Alueiden kartan löydät sote-uudistus.fi -sivulta. Helsinki ei kuulu hyvinvointialueisiin, vaan se vastaa omana alueenaan sote-palveluista ja pelastustoimesta. Siksi Helsingissä ei myöskään järjestetä aluevaaleja.
Hyvinvointialueiden valtuustot aloittivat toimintansa jo 1.3.2022! Tämä tarkoittaa sitä, että valtuustot ovat linjanneet, miten muun muassa alla luetellut palvelut tuotetaan.
JHL:lle tärkeät tavoitteet aluevaltuustoille
Ammattiliitto JHL nostaa esiin yhdeksän tärkeää tavoitetta. Ne ovat olennaisia asioita hyvinvointialueiden toiminnassa. Näistä asioista voit olla yhteydessä oman alueesi valtuutettuihin.
Tulosta tästä itsellesi JHL:n tavoitteet (A4-koko).
Hyvinvointialue vastaa siitä miten, missä ja kenen toimesta vanhusten, vammaisten, ihan tavallisten työssäkäyvien asukkaiden, tai lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan. Päävastuun on oltava alueella itsellään. Yksityisiä yrityksiä voidaan käyttää täydentämään palveluja.
Aluevaltuusto päättää, miten palveluihin varatut rahat käytetään.
Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin.
Työntekijälle yksi tärkeä mittari on työstä saatava palkka. Siksi palkkaharmonisointi on tehtävä ripeästi. Palkan lisäksi myös työolosuhteiden on oltava kunnossa.
Hyvinvointialueet ovat lähes 200 000 ihmisen työnantajia. Kunnista siirtyy lähihoitajia, sairaanhoitajia, hoiva-avustajia, laitoshuoltajia, ensihoitajia, ruokapalvelutyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja lukuisia muita työntekijöitä hyvinvointialueelle.
Aluevaltuusto päättää, minkälainen työnantaja uusi hyvinvointialue on.
Työntekijöiden hyvinvointi on saatava kuntoon. Turvallisen ja terveellisen työpaikan luominen edellyttää osaavaa johtamista ja pitkäjänteistä työtä. Työsuojelulla parannetaan työntekijöiden jaksamista. Työsuojelu vaikuttaa myös työn tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Kun työolot ovat turvalliset ja terveelliset, sairauspoissaolot, työtapaturmat sekä työn haitallinen kuormitus vähenevät ja työyhteisöt toimivat paremmin. Kun työntekijät voivat hyvin, he eivät pyri pois alalta. Hyvin toimivat työyhteisöt ovat houkuttelevia työpaikkoja uusille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden pitää toimia hyvin. Virheille ei ole sijaa. Hyvä työn laatu on mahdollista vain silloin, kun työntekijä itse voi hyvin.
Sillä on väliä, kuka on työnantajana.
Kotihoidon on oltava turvallista, ammattitaitoista ja riittävää. Laadukkaan palveluasumisen on oltava kaikkien sitä haluavien ulottuvilla. Hyvä palvelu tarkoittaa sitä, että myös työntekijöitä on tarpeeksi.
Vanhukset ovat erilaisia ja siksi myös palveluissa pitää olla vaihtoehtoja. Digitaalisia keinoja voidaan käyttää silloin kun se on asiakkaalle sopiva ratkaisu. Turvallista ja ammattitaitoista kotihoitoa pitää olla saatavilla silloin, kun omassa kodissa on vielä mahdollista asua. Kun palveluita tarvitsee enemmän, on laadukasta palveluasumista oltava tarjolla ihan jokaiselle.
Aluevaltuustot ratkaisevat vanhustenhuollon tulevaisuuden.
Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa työskentelee paljon eri alojen ammattilaisia, joita ilman hyvä hoito ei onnistu. Sairaalat eivät pysy puhtaina itsestään, ruoka ei ilmesty lautaselle ilman, että sen valmistamisesta ovat vastanneet ammattitaitoiset työntekijät. Leikkaussali ei pyöri ilman välinehuoltajien tekemää työtä. Ei ole yhdentekevää kuka nämä työt tekee.
Sujuva palveluketju varmistaa turvallisen ja laadukkaan lopputuloksen. Siksi hyvinvointialueen on tärkeä huolehtia myös tukipalveluista ja pitää ne omissa käsissään.
Aluevaltuustossa päätetään, miten ja kuka tukipalvelut hoitaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava nopeasti ja helposti, lähelle ihmistä. Terveyskeskukseen on päästävä hoitotakuun mukaisesti ja siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Kun hoidon alkuun pääsee nopeasti, estetään paremmin tilanteen paheneminen ja samalla säästetään myös rahaa. Ihmisen on oltava hoidon keskiössä.
Aluevaltuusto päättää, missä ja kenen toimesta terveyskeskuksen palvelut tarjotaan.
Hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että kaikille mielenterveysongelmista kärsiville tarjotaan hoitoa eikä ketään jätetä yksin. Hoitoon on päästävä mahdollisimman nopeasti.
Yhä useampi lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Työkyvyttömyyseläkkeistä jo yli puolet johtuu mielenterveyssyistä. On kestämätöntä, jos mielenterveyspalveluihin joutuu jonottamaan jopa kuukausia. Mitä nopeammin ongelmiin voidaan puuttua, sitä paremmin niitä pystytään hoitamaan. Jokainen yksilö on arvokas.
Aluevaltuusto päättää mielenterveyspalvelujen järjestämisestä.
Toimivat vammaispalvelut ovat vammaisen elämässä kunnollisen elämän edellytys.
Jokainen vammainen henkilö tarvitsee sellaisia palveluita, jotka ovat juuri hänelle tärkeitä. Henkilökohtaista apua on saatava siten kuin se on myönnetty.
Työntekijöillä on oltava riittävästi apu- ja suojavälineitä, kun he tekevät työtä toisen kotona. Alan palkkaus, työolot ja ammatillinen kehittyminen on saatava kuntoon. Henkilökohtaiset avustajat tekevät usein työtään osa-aikaisena tai nollatyösopimuksella. Näistä on päästävä eroon. Muuten työntekijöitä ei saada tarpeeksi.
Aluevaltuusto linjaa vammaisten palvelut.
Hyvinvointialueen on varmistettava, että palokunta ja muut pelastuspalvelut ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan.
Kun jotain sattuu, on avun oltava lähellä. Pelastuspalvelut ovat lähipalveluita, joihin kaikilla on yhtäläinen oikeus. Turvallisuudesta ei voi tinkiä!
Aluevaltuusto linjaa pelastuspalveluiden saatavuuden hyvinvointialueella.
Ammattiliitto JHL on tukena muutoksessa
JHL on vahvasti mukana sote-uudistuksen työelämään tuomassa muutoksessa. JHL näkyy työpaikalla jäsenten rinnalla yhdistyksen kautta.
Tarpeen mukaan JHL:läiset voivat kääntyä heitä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Henkilöstön edustajilla on oma tärkeä roolinsa alueellisesti sote-uudistuksen valmisteluissa ja täytäntöönpanossa.
JHL-opisto kouluttaa jäseniä, yhdistysaktiiveja ja henkilöstön edustajia ajankohtaisista asioista. JHL:n 8 aluetoimistoa ovat myös yhdistysten ja jäsenten apuna ja neuvottelijana. Liittotasolla JHL on vaikuttanut lainsäädännön valmisteluun ja osallistuu uudistuksen toimeenpanoon.
Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta
- Sote-uudistus: www.soteuudistus.fi