Vaikuttaminen

Ammattiliiton kanneoikeus parantaisi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaisi heidän työsuhteisiinsa liittyviä oikeuksia. Kanneoikeuden avulla ammattiliitto voisi paremmin valvoa työehtojen noudattamista. Liitto voisi myös paremmin puuttua tapauksiin, joissa työpaikoilla rikotaan lakia.

Lue lisää ammattiliittojen kanneoikeudesta (pdf)

JHL kannattaa paikallista sopimista, kun työnantaja on valmis avoimesti neuvottelemaan työehdoista ja neuvottelujen osapuolet luottavat toisiinsa. Silloin paikallisesta sopimisesta voi olla hyötyä sekä työntekijöille että työnantajalle.

Työsuhteen ehdoista voidaan neuvotella ja sopia paikallisesti, jos laki ja valtakunnalliset työehtosopimukset mahdollistavat sen. Yleensä valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset sallivat paikallisen sopimisen. Paikallinen sopiminen voi perustua myös lainsäädäntöön, esimerkiksi työaika- ja vuosilomalakiin. Valtakunnallisen sopimuksen määräykset ovat voimassa, ellei asioista sovita paikallisesti toisin.

Lue lisää paikallisesta sopimisesta (pdf)

Tilaajavastuulakia on tiukennettava, jotta sen avulla voidaan paremmin valvoa työehtojen noudattamista. Lakia on tiukennettava niin, että työn tilaaja olisi vastuussa koko alihankintaketjusta.

Työn tilaajan on oltava viime kädessä vastuussa siitä, että alihankkijat noudattavat kaikkia heitä sitovia velvoitteita. Tilaaja vastaisi esimerkiksi siitä, että alihankkijan työntekijät saavat työehtosopimusten ja työsopimusten mukaisen palkan ja muut työehdot. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Tilaaja vastaisi myös siitä, että alihankkijat maksavat heille kuuluvat verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut.

Lue lisää tilaajavastuulaista (pdf)

JHL kannattaa vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta. Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä.

Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai ei.

Lue lisää työehtosopimusten yleissitovuudesta (pdf)

Työntekijöiden on saatava edustajansa mukaan suurten yritysten hallituksiin. Yritysten pitää huolehtia siitä, että työntekijät pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä on muokattava, jotta yritykset eivät voisi väistellä laillisia velvoitteitaan.

Lain mukaan työntekijöiden pitää saada edustajansa suurten yritysten hallintoelimiin, esimerkiksi hallitukseen tai johtokuntaan. Tätä kutsutaan hallintoedustukseksi. Liian moni yritys jättää asian hoitamatta.

Lue lisää hallintoedustuksesta (pdf)

JHL vastustaa julkisten palveluiden ulkoistamista. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun.

Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja.

Kunnat ympäri Suomea ovat vuosien mittaan ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten tehtäväksi. Ulkoistamista perustellaan sillä, että sama työ saadaan tehtyä halvemmalla.

Lue lisää palveluiden ulkoistamisesta (pdf)

Kuntien kannattaa tuottaa mahdollisimman suuri osa palveluistaan omien työntekijöidensä voimin. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä.

Kun kunta tuottaa palvelut omana työnään, niitä voidaan helposti muokata asukkaiden toiveiden perusteella.

Lue lisää palveluiden tuottamisesta (pdf)

Kunnan kannattaa ensisijaisesti tuottaa palvelut omana työnä. Toiseksi paras vaihtoehto on siirtää palvelut yhtiöön, jonka kunta omistaa itse. Tätä kutsutaan yhtiöittämiseksi.

Yhtiöittämisellä tarkoitetaan sitä, että kunta perustaa osakeyhtiön, joka vastaa jostain kaupungin palvelusta. Yhtiöittäminen on henkilökunnalle ja kuntien asukkaille parempi vaihtoehto kuin palveluiden ulkoistaminen vapaille markkinoille.

Lue lisää yhtiöittämisestä (pdf)

Liian pienen palkan maksaminen on kriminalisoitava. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi säätämällä rikoslakiin erillinen, palkkarikosta koskeva pykälä. Alipalkkauksesta pitää voida määrätä myös yhteisösakko.

Suomen laki ei tunne minimipalkkaa, vaan vähimmäispalkat määräytyvät työehtosopimusten kautta. Alipalkkaus tarkoittaa sitä, että työstä maksetaan vähemmän kuin alan vähimmäispalkka on.

Lue lisää alipalkkauksen kriminalisoinnista (pdf)

Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten käyttöä pitää kiristää. Vaihtelevaa työaikaa saa käyttää ainoastaan silloin, kun työvoiman tarve todella vaihtelee. Jos työnantajat jatkavat nollasopimusten väärinkäyttöä, on vakavasti harkittava niistä luopumista.

Vaihtelevan työajan sopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika vaihtelee. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että töitä on esimerkiksi 5–40 tuntia viikossa. Työntekijä voi myös sopia, että hän tulee töihin vain silloin, kun työnantaja erikseen kutsuu. Vaihtelevan työajan sopimuksia kutsutaan usein nollatuntisopimuksiksi.

Lue lisää nollatuntisopimuksista (pdf)

Työnantaja ei saa tehdä toistuvasti määräaikaisia sopimuksia, kun työvoimaa tarvitaan pysyvästi. Perusteettomat määräaikaisuudet on kielletty työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden työ- ja virkasuhteissa.

JHL:n sopimusaloilla tehdään hyvin paljon määräaikaisia työsopimuksia.

JHL:n sopimusaloilla tehdään hyvin paljon määräaikaisia työsopimuksia. Valtiolla lähes neljännes (24 %) ja kunnissa yli viidennes (22 %) työ- ja virkasuhteista oli määräaikaisia vuonna 2019. Yksityisellä sektorilla määräaikaisia oli vain 13 prosenttia.

Lue lisää laittomista määräaikaisuuksista (pdf)

Jos työntekijöillä ja työnantajalla tulee kinaa työsuhteen ehdoista, on tulkintaetuoikeus annettava tietyissä tilanteissa työntekijöille.

Tällä hetkellä tulkintaetuoikeus on vain työnantajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kiistoja tulkitaan työnantajan näkemyksen mukaan, kunnes asiasta saadaan sovinto tai tuomioistuimen ratkaisu. Työntekijän pitää siis viedä asia oikeuteen, jotta hänen tulkintansa asiasta tulisi voimaan.

Esimerkiksi Ruotsissa on voimassa niin kutsuttu myötämääräämisoikeus. Se tarkoittaa , että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaan siihen saakka, kunnes riidan käsittely on saatu tuomioistuimessa päätökseen.

Myötämääräämisoikeus estäisi perusteettomia irtisanomisia, kun työnantajalla olisi intressi ratkaista kiistat ilman asioiden riitauttamista. Ruotsissa laki myötämääräämisoikeudesta on vahvistanut työntekijöiden roolia yritysten päätöksenteossa.

Lue lisää tulkintaetuoikeudesta (pdf)

Työnantajien on kannettava suurempi vastuu työntekijöistä, jotka he irtisanovat tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Käytännössä työnantajan pitäisi maksaa työntekijöille erorahaa tai huolehtia muutosturvasta huomattavasti nykyistä paremmin.

Irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on Suomessa helppoa. Tämä selviää OECD:n vertailuista, joissa on tutkittu eri maiden irtisanomissäännöksiä.

Lue lisää irtisanomissuojasta (pdf)

Ammattiliitto JHL pitää ongelmallisina tilanteita, joissa työn tekijä on tosiasiallisesti olosuhteissa, jotka täyttävät työsuhteen ehdot, mutta työnantaja tulkitsee tehtävän työn tapahtuvan yrittäjäasemassa.

JHL vastustaa usein yhteiskunnan haavoittuvimmissa asemassa oleviin kohdistuvaa pakkoyrittäjyyttä ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehittymiseen ongelman poistamiseksi.

Pakkoyrittäjyydessä työnantaja siirtää yrittäjäriskin työntekijän vastattavaksi, jolloin työntekijä jää hänen suojaksensa säädettyjen sosiaali- ja työlainsäädännön turvan ulkopuolelle. Ilmiö on kasvanut alustatalouden ja siinä toimintatapoina olevan kulttuurin mukana.

Lue lisää pakkoyrittäjyydestä (pdf)

Työntekijän asemaa suojaavan lainsäädännön ja viranomaisten oikeuksien valvoa ja puuttua väärinkäytöksiin on oltava kunnossa, ennen kuin työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä. Tämä tarkoittaa muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia tai sanktiointia ja tilaajavastuun tiukentamista. Heikommassa asemassa olevien työntekijöiden turva on saatava nykyistä parempaan kuntoon.

Saatavuusharkinta on työperäisessä maahanmuutossa säilytettävä. Yksi saatavuusharkinnan tavoitteista on huolehtia suomalaisilla työmarkkinoilla jo olevien työnhakijoiden mahdollisuuksista saada työtä. Maahanmuuttoviraston ja TE-toimistojen pitäisi kuitenkin toimia tehokkaasti tässäkin kysymyksessä. Tämä koskee niin työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää lupakäsittelyä kuin esim. EU-kansalaisten rekisteröintiäkin. Katso myös: SAK:n kymmenen faktaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ja 10 kohdan lista ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön estämiseksi.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö vanhenee nopeasti. Työelämään tulevat ikäluokat ovat selvästi pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Vaikka yhä useampi työikäinen työllistyisi, Suomessa huoltosuhde eli työikäisen väestön suhde työelämän ulkopuoliseen väestöön heikkenee. Työmarkkinoilla on jo nyt ns. työvoimakapeikkoja, eli työtehtäviä, joihin on vaikea saada osaavaa henkilöstöä.

Työmarkkinoiden pelisääntöjä on vahvistettava ja työntekijöiden suojelua on kehitettävä niin, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Useimmissa julkisen sektorin ammateissa vaatimuksena on alan koulutuksen lisäksi työssä vaadittava kielitaito. Tämä muodostaa erityisen haasteen vastata näiden ammattien työvoiman tarpeeseen.

Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU on laatinut eettiset periaatteet ulkomaisten työntekijöiden rekrytoimiseen. Ammattiliitto JHL on FIPSUn jäsenenä ollut mukana laatimassa periaatteita.

• Verovaroin tuotettavat palvelut järjestetään julkisina palveluina.
• Yksityiset palvelut tukevat julkisesti tuotettuja palveluja.
• Jäsenten asema turvataan rakennemuutoksissa.
• Julkiset palvelut ovat laadukkaita ja sektori on vetovoimainen ala myös tulevaisuudessa.
• Palvelujen tuottamisessa avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa. Julkisuusperiaatteen noudattaminen, veroparatiisikytkentöjen katkaiseminen ja kestävä rahoitus turvaavat palvelutuotantoa ja hyvinvointiyhteiskuntaa.
• Kolmikantainen sopiminen vahvistaa osaltaan yhteiskuntaa.

Pohjoismaat ovat maailman moderneimmat yhteiskunnat. Olemme lähes kaikissa mitattavissa asioissa maailman kärkeä. Vaikka yhteiskunta ei ole lähellekään valmis, siitä voidaan silti olla ylpeitä.

Pohjoismaisen mallin tunnusmerkki ovat vahvat julkiset, ja pääosin myös julkisesti tuotetut, palvelut. Palvelut ovat erityisesti naisten ja heikoimmassa asemassa olevien vahvin tuki.

Olemme mukana rakentamassa jokaiselle yksilölle mahdollisuutta tehdä elämänvalintansa. Nämä mahdollisuudet eivät synny itsestään, vaan ne rahoitetaan yhteisillä verovaroilla.

Verotuksen pitää olla oikeudenmukainen. Sen, jolla on enemmän, on myös osallistuttava vahvemmin palveluiden rahoitukseen. Ihmiset kokevat, että verot ovat oikeutettuja silloin, kun he saavat maksamilleen veroille vastinetta mm. koulutuksen ja terveydenhuollon muodossa. Veropohjan on oltava laaja, jotta minkään yksittäisen ryhmän verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi.

Voidaksemme tavoitella riittävää palkkaa ja hyviä työsuhteita, on Suomessa oltava lainsäädäntö, joka antaa työmarkkinajärjestöille riittävän neuvotteluaseman.

Palkansaajien asemaa parannetaan vaikuttamalla kaikkeen heitä koskevaan yleiseen lainsäädäntöön, eurooppalaisiin lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kun palkansaajien asema huomioidaan lainsäädännössä, voidaan sen perustalta tehdä konkreettista sopimusedunvalvontaa.