Sukupuolten väliset palkkaerot: Olisiko palkka-avoimuus avain tasa-arvoon?
Miten sukupuolten väliset palkkaerot tulisi ottaa tarkasteluun ja kuinka suuri ero ansioissa todella on? Mitä ammatillinen segregaatio on ja vaikuttaisiko palkka-avoimuus palkkaerojen kaventumiseen? JHL:n ekonomisti Youssef Zad pohtii näitä kysymyksiä Demokraatissa.
Täysipäiväisesti työssäkäyvä nainen ansaitsee keskimääräisesti 84 prosenttia miehiin verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan suhteelliset palkkaerot ovat kaventuneet hieman 2000-luvulla, mutta vauhti on hidasta. Yksi merkittävä tekijä sukupuolten palkkaerojen osalta Suomessa on ammatillinen segregaatio, eli miesten ja naisten jakautuminen eri ammatteihin työmarkkinoilla. Esimerkiksi kuntasektorin työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia, kun yksityisen sektorin vastaava luku on vain 40 prosenttia.
Naiset ovat usein hoiva- ja terveydenhuollon tehtävissä miesten ollessa esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan tehtävissä. Näiden välillä palkkatasot eroavat, joten sukupuolten välille muodostuu ero keskimääräisten ansioiden osalta. Ammatillisen segregaation purkaminen pienentäisi sukupuolten välistä palkkaeroa huomattavasti, mutta ei poistaisi sitä.
Myös lasten saaminen vaikuttaa kielteisesti naisten ansioihin, kun äidit ovat osan työurasta hoitamassa lasta kotona. Tätä pyritään muuttamaan esimerkiksi perhevapaauudistuksella ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisella.
Kaventaisiko palkka-avoimuus palkkaeroja?
Viime aikoina palkkaerojen kaventamiseksi on väläytelty palkka-avoimuuden lisäämistä. Palkka-avoimuus lisäisi hyödyllistä informaatiota työmarkkinoilla, jotta epäoikeudenmukaisiin palkkaeroihin voitaisiin puuttua tehokkaammin. Palkkaneuvottelut ja palkankorotusvaateet työpaikalla ovat esimerkki tilanteesta, jossa palkansaajalla voi olla heikot tiedot yrityksen palkkajakaumasta tai palkkaeroista. Teoriassa on mahdollista, että tietämättömyys kollegoiden palkoista osaltaan ylläpitää palkkaeroja.
Palkka-avoimuus parhaimmillaan lisäisi informaatiota työmarkkinoilla siten, että palkansaaja pystyisi pohtimaan, maksetaanko hänelle liian vähän tekemästään työstä. Jos esimerkiksi nainen havaitsee, että yrityksessä tietyn ammattiryhmän sisällä miespuolisille palkansaajille maksetaan enemmän, voi hän yhdessä työnantajan kanssa pohtia syitä tähän ja mahdollisesti pyytää perusteltua palkankorotusta.
Tutkimukset puoltavat palkka-avoimuuden testaamista
Palkka-avoimuuden vaikutuksia työmarkkinoihin ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin on tutkittu verrattain vähän. Vähäinen tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, miten palkka-avoimuuden lisääminen vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin tai työmarkkinoihin.
Eräissä tutkimuksissa on havaittu palkka-avoimuuden kaventavan sukupuolten palkkaeroja. Tämä puoltaisi sitä, että Suomessa ainakin kokeiltaisiin palkka-avoimuuden lisäämistä ja arvioitaisiin sen vaikutuksia jälkikäteen. Toisaalta on olemassa myös tutkimuksia, joissa palkka-avoimuuden ei havaittu vaikuttavan sukupuolten palkkaeroihin.
On mahdollista, että palkkaerot pitävät osittain pintansa siksi, että työmarkkinoilla vallitsee epäsymmetrinen informaatio palkanmaksusta. Palkka-avoimuus ja siihen liittyvät säädökset voisivat tarjota kohtuullisen mekanismin mahdollisen syrjivän palkkaeron kaventamiselle.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Demokraatissa 27.5.2021.
Lue lisää palkkaeroihin liittyvistä käsitteistä ja eroihin vaikuttavista tekijöistä JHL-analyysistä: JHL-analyysi: Sukupuolten palkkaerot