Sote-maakuntia muodostettaessa on kuunneltava erityisesti työntekijöitä
Mitä tapahtuu kunnissa, kun valtaosa kuntien työntekijöistä siirretään maakunnille sote-uudistuksen yhteydessä? Viimeistään nyt on aika herätä keskusteluun, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden kuntia. Niiden rakentamisessa tulee varmistaa myös henkilöstön työhyvinvointi.
Katujen kunnossapito, varhaiskasvatus, perusopetus ja liikuntapaikoista huolehtiminen. Muun muassa nämä ovat niitä arkisia toimintoja, jotka jäävät kunnille sote-uudistuksen jälkeen.
Vireillä olevassa uudistuksessa huomio on keskittynyt erityisesti sote-maakuntien muodostamiseen. Kuntien tilanne on ainakin julkisuudessa jäänyt taka-alalle. Viimeistään nyt tulisi kuitenkin pohtia kuntien tulevaisuutta. Asia on olennainen myös JHL:n jäsenille, joista moni jatkaa kuntien palkkalistoilla.
Kuntapäättäjien olisikin hyvä hetki arvioida, kuinka massiivisisesti sote-uudistus vaikuttaa päättäjien omaan kuntaan. Iso kysymys on, mitä muutos tarkoittaa käytännössä palvelujen tuottamisen lisäksi henkilöstön asemaan?
Sote-uudistus tulee siirtämään aimo summan kuntien resursseista valtiolle, joka vastaa sote-maakuntien toiminnan rahoittamisesta. Kuntien tulee taloudellisista muutoksista huolimatta varmistaa muun muassa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen palvelujen järjestäminen.
Sote-uudistukseen liittyvä rahoitus on huolestuttanut erityisesti suurten kaupunkienjohtajia, jotka ovat lausunnossaan jopa esittäneet, että koronaepidemian tilanteessa uudistuksen valmistelussa tulee ottaa aikalisä. Huoli rahojen riittävyydestä on ymmärrettävää, koska korona on kurittanut monia kuntia.
Suuren kaupunkien johtajat toteavat myös, että valmistelussa on analysoitava huolella sote-rahoitusmallin vaikutukset kuntiin ja kuntatalouteen, kuten myös kuntasektorin näkökannat esimerkiksi sote-palveluiden rahoitusmuutoksen osalta.
JHL:n kanta on kuitenkin, että sote-uudistus tulee toteuttaa. Siitä toki on syytä olla huolissaan, miten kunnat pystyvät toteuttamaan strategiaansa ja hoitamaan kunnalle säädetyt tehtävät tulevaisuudessa.
Kuntien tulevaisuus huolestuttaa myös Kuntaliittoa, joka pelkää kuntien rahoituksen riittävyyden puolesta. Rahoitushuolien huojentamiseksi sote-uudistuksessa esitetään monenlaista sääntelyä, jonka tarkoitus on varmistaa kuntien toimintakyky. Säätelyn merkitys on syytä selvittää erikseen jokaisessa kunnassa.
Kun päätös sote-uudistuksesta on tehty ja maakuntavaalit on pidetty, ylin päätösvalta siirtyy demokraattisesti valituille maakuntapäättäjille. Kunnissa on jatkossakin kuntapäättäjiä. Sekin tiedetään, että kuntatyö muuttuu ja muutos vaikuttaa kuntatyötä tekevän JHL:n jäsenen arkeen.
Kunnissa ylintä päätösvaltaa palvelujen järjestämiseksi käyttää valtuusto, joissa päätetään muun muassa kunnan taloudesta. Kuntapäättäjien tulee varmistaa, että kunnat pysyvät toimintakykyisinä jatkossakin. Tässä arviointityössä voi hyödyntää JHL:n kokoamaa, hallinnollisia asioita käsittelevää yhteenvetoa.
Tulevaisuuden kuntien rakentamiseen on herätty ainakin Hangossa, Hämeenlinnassa, Inarissa, Oulussa, Paimiossa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla. Nämä kunnat olivat mukana Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin sote-palvelujen ja muiden kuntapalvelujen yhteensovittamista. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa palveluihin liittyvistä yhteistyötarpeista muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Reilussa sote-uudistuksessa huomioidaan myös työntekijät, mikä on tarpeen muun muassa siksi, että sote-uudistus siirtää jopa puolet kuntatyöntekijöistä sote-maakunnan palvelukseen. Työntekijöiden huomioiminen vaikuttaa muutoksessa onnistumiseen, koska he ovat käytännössä niitä, jotka tekevät muutoksen. He tuntevat käytännön työn ja sen edellytykset.
Nyt on siis aika aloittaa keskustelu tulevaisuuden kunnista. Niiden rakentamisessa tulee varmistaa henkilöstön työhyvinvointi. JHL:lle on myös tärkeää, että kunnat eivät romahda vaan säilyvät elinvoimaisina muutoksesta huolimatta.
Rikkinäinen linkki poistettu 20.1.2023.