Sivistysalaa on kuritettu riittävästi – nyt suunta kohti parempaa työelämää
Suomessa on syytä olla ylpeitä koulutusjärjestelmästämme. Koulutus antaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen – jopa sosiaaliseen nousuun.
Suomi on panostanut perinteisesti paljon koulutukseen. Koulutuksesta on kuitenkin säästetty tällä ja edellisellä hallituskaudella merkittävästi. Muun muassa Euroopan unionin komissio esitti viime vuonna huolensa koulutussäästöjen vaikutuksista. (Lähde: EU:n komissio: Koulutus Suomessa 2016 seurantakatsaus).
JHL:llä on tänä syksynä merkittävä rooli vaikuttaa työolosuhteisiin koulutusalalla, sillä JHL on yhtenä sopimusosapuolena kaikissa neljässä sivistysalan työehtosopimuksia koskevassa neuvottelupöydässä. Työnantajia edustaa neuvotteluissa Sivistystyönantajat ry.
JHL:n jäsenet työskentelevät erityisesti eri oppilaitosten hallinto- ja tukipalvelutehtävissä, esimerkiksi assistentteina, teknikkoina, toimistotyöntekijöinä, vahtimestareina, siivoojina tai ruokapalveluissa. Sivistysalalla, joka kattaa yliopistot, yksityisen opetusalan, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset sekä Kansallisgallerian, työskentelee tällä hetkellä reilut 50 000 henkeä. Suuri osa alalla työskentelevistä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mutta laadukkaan koulutuksen järjestäminen edellyttää myös muun henkilöstön voimin toteutettavia hyvin toimivia hallinto- ja tukipalveluita.
Vuonna 2014 Suomessa julkiset koulutusmenot olivat EU:n suurimpia (6,4 % BKT:sta, 11 % kaikista julkisista menoista). Esimerkiksi aikuisten osallistumisaste elinikäiseen oppimiseen oli vuonna 2015 EU:n kolmanneksi korkein. Suomi poikkeaa kuitenkin EU:n yleisestä suuntauksesta, jossa työvoima on yhä korkeammin koulutettua. Korkeasti koulutettujen osuuden Suomen työvoimasta ennustetaan pienenevän vuoteen 2025 mennessä. Tarve koulutukselle ja oman osaamisen kehittämiselle työelämässä kuitenkin vain lisääntyy lähivuosina koulutustasosta tai työtehtävästä riippumatta. Työelämässä pärjääminen edellyttää valmiutta kehittää itseään jatkuvasti sekä vaihtaa tarvittaessa jopa ammattia useaan otteeseen työuransa aikana. Mitä alhaisempi koulutustaso ihmisellä on, sitä suurempi riski hänellä on pudota työelämän ulkopuolelle.
Koulutussäästöt vaikuttavat laajasti JHL:n jäsenistön mahdollisuuksiin oman osaamisensa kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Säästöt ovat kuitenkin iskeneet myös konkreettisesti monille sivistysalan työpaikoille yt-neuvotteluina, irtisanomisina ja säästöohjelmina. Valitettavasti vähennyksen kohteena ovat usein olleet hallinnossa ja tukipalveluissa työskentelevät, mikä on koskettanut myös JHL:n jäsenistöä.
Kovalla kädellä karsimiset ovat vaikuttaneet myös muilla tavoin työpaikkansa säilyttäneisiin työntekijöihin. Tämä on näkynyt muun muassa epävarmuuden ja työmäärän voimakkaana lisääntymisenä. Tästä syystä tärkeään rooliin nousevat työpaikkatason hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimet.
JHL on vaatinut lisäpanoksia koulutukseen jotta Suomen hallitus tekisi oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka parantavat julkisten palvelujen työntekijöiden taloudellista asemaa ja työoloja. Sivistysala toimii julkisella rahoituksella ja pitkään jatkunutta säästölinjaa olisi vihdoinkin jo tarve keventää. Pitkään jatkuneen leikkauslinjan jälkeen tarvitsemme panostusta koulutukseen ja sivistykseen. Se on paitsi Suomen kansantalouden kilpailuvaltti, myös tärkeää sen vuoksi, että sivistysalalla työskentelevien henkilöiden työolosuhteet ja jaksaminen kohenisi.
Työ sivistysalan palkkausjärjestelmien, työaikojen, työhyvinvoinnin ja muiden työehtojen kehittämiseksi jatkuu myös työehtosopimusneuvotteluissa, jotka käynnistyvät tämän syksyn aikana. Nykyiset työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa 2018. Sopimusalakohtaisten tavoitteiden valmistelu on siis parhaillaan käynnissä JHL:ssä. Nyt on erinomainen hetki vaikuttaa tavoitteiden sisältöön!