Sipilä Ensimmäinen: Ei koske laki, ei kansanvalta
Nykyinen hallitus on hakemassa säästöjä. Näistä säästöistä on päätetty valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016. Vaikuttaa siltä että voimassa oleva lainsäädäntö on kuitenkin unohdettu budjetin valmistelussa. Toinen vaihtoehto on, että parlamentaarinen lainsäädäntötyö halutaan sivuuttaa, tämän hallituksen hallintokaudella.
Tästä menettelystä tulee väkisin mieleen Suomen historia osana Venäjää, suurruhtinaskuntana. Venäläiset tekivät pakkolait, joita suomalaisten piti sitten noudattaa. Siperia odotti niitä jotka eivät noudattaneet sen ajan pakkolakeja. Nyt tämä hallitus uhkaa toimillaan ihmisiä kortistolla ja leipäjonoilla.
Esimerkki yksi. Hallitus on valmistelemassa maatalouslomitusta koskevan lainsäädännön muutosta, päällimmäisenä tavoitteena hallituksella on 20 miljoonan euron säästöt. Aiheesta tehty lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti oli lausunnolla, lausuntoaika päättyi 16.10.2015.
Merkillistä on että samaan aikaan palvelua toimeenpaneva viranomainen ohjeistaa jo nyt kuntia toimimaan tulevan lain perusteella. Siis toimimaan sellaisen lainsäädännön pohjalta jota ei siis vielä ole olemassa. Käytännössä tämä johtaa useissa kunnissa yt-menettelyyn, palvelujen alas ajamiseen ja lomautuksiin. Viranomainen toimii vastoin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Nähtävästi nyt ajatellaan niin että 1.1.2016 säästöt on toteutettava, sanoo laki mitä sanoo, sillä ei ole väliä.
Esimerkki kaksi. Päivähoidon ryhmäkokoja ollaan kasvattamassa. Tämä tapahtuu päivähoitoasetusta muuttamalla. Tässäkin tavoite on saada vain säästöjä. Vuositasolla tavoitellaan 30–60 miljoonan euroa. Tuo on siis hallituksen oma valistunut arvaus säästöistä. Tilanne on kuitenkin tässä sama kuin maatalouslomituksen kanssa. Ilman olemassa olevaa säädöspohjaa ryhmäkokoja ollaan jo nyt kasvattamassa. Tämä tapahtuu esimerkiksi rekrytointien kautta eli eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uutta henkilökuntaa. Miten niukkenevat henkilöstöresurssit vaikuttavat lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä hoitohenkilöstön jaksaminen, sillä ei ole niinkään väliä.
Tämä on ensimmäinen kerta itsenäisen Suomen historiassa kun lainsäädäntöä käytetään näin ennakoiden. Itse lainsäädäntötyössä ei tehdä mitään vaikuttavuusarviota vaan ensin tehdään säästöpäätös. Tämä säästöpäätös on ainoa ohje, kun toimijoita ohjataan. Se, mitä siitä syntyy, ei kiinnosta hallitusta. Lainsäädännön keinovalikoima valjastetaan säästöjen aikaansaamiseksi.
Itsevaltias tekee lait itse, kuulematta kansaa. Kansanvalta on tähän asti tarkoittanut, että ylintä valtaa Suomessa käyttää eduskunta. Nyt tuota valtaa käyttää Sipilän hallitus, hutiloiden, kovalla kiireellä virheitä tehden ja itsensä umpikujaan ajaen. Parlamentaarinen lainvalmistelu ja perusteellinen säädöstyö kuuluu sivistysvaltion tunnusmerkistöön.
Suomessa nämä kansallisen tason vahvuudet ollaan nyt tietoisesti jättämässä tämän hallituksen toimesta sivuun.
****
Blogin kuva: Valtioneuvoston kuvapankki / Janne Suhonen