Palkankorotukset ja henkilöstöedustajien asema keskeisiä AVAINTES-neuvotteluissa
Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) piirissä työskentelee paljon JHL:läisiä matalapalkkaisten alojen työntekijöitä. Työehtosopimusneuvotteluissa keskeisimmät tavoitteet liittyvät mm. palkankorotuksiin, palkkausjärjestelmän uudistamiseen sekä työaikaan liittyviin määräyksiin.
Työehtosopimusneuvottelut Avaintyöantajat AVAINTA ry:n uudesta sopimuksesta käynnistyvät ensi vuoden puolella, mutta alustavia sopimustavoitteita on jo vaihdettu. Nyt on aika tutustua tavoitteisiin molemmin puolin ja valmistautua 8. tammikuuta alkaviin neuvotteluihin.
JHL lähtee neuvotteluihin palkankorotuskärjellä. Palkkojen nostaminen tulisi toteuttaa yleiskorotuksella ja niin sanotulla sekalinjalla. Sekalinjassa palkankorotus on prosenttimääräinen, mutta kuitenkin vähintään tietyn euromäärän suuruinen. Euromääräiset korotukset ovat oikeudenmukaisempia matalapalkkaisille. Pelkät prosenttikorotukset suosivat yleensä lähinnä vain korkeampi palkattuja työntekijöitä.
Työnantajapuoli on kertonut tavoitteekseen, että sopimuskorotuksista suurempi osa hoidettaisiin niin sanotulla paikallisella erällä, ja pienempi osa taas yleiskorotuksena. Työnantajan ehdottama paikallinen erä tarkoittaa palkankorotusta, jonka jakamisesta sovitaan yksittäisissä yrityksissä erikseen, eli paikallisesti. Paikallinen erä eroaa yleiskorotuksesta niin, että korotusta ei välttämättä makseta kaikille vaan se saatetaan kohdentaa esimerkiksi palkkausjärjestelmän kehittämiseen tai palkkojen korjaamiseen. Oletamme myös, että työnantaja tarjoaa pelkkiä prosenttikorotuksia niin sanotun sekalinjan asemasta. Tämä jää nähtäväksi.
Pidämme tärkeänä, että jäsentemme palkkojen kilpailukyky tulisi turvata palkkaohjelmalla tai vastaavalla. Pyrimme neuvotteluissa vaikuttamaan myös siihen, että palkkatasa-arvon arviointi ja toteuttaminen (esimerkiksi sukupuolten väillä) olisi työpaikoilla nykyistä helpompaa. Tähän voimme vaikuttaa muun muassa palkkausjärjestelmän kautta siten, että palkan osat eroteltaisiin toisistaan erilleen tilinauhassa. Nykyään monille työntekijöille maksetaan kokonaispalkkaa, jolloin palkkojen vertaaminen keskenään on hankalaa. Muutoksen myötä työntekijälle eriteltäisiin tilinauhassa selkeästi sekä tehtäväkohtainen että henkilökohtainen palkka. Tällöin on helpompi arvioida, maksetaanko kahdelle työntekijälle samasta tehtävästä samaa tehtäväkohtaista palkkaa.
Voimassa oleva työehtosopimus edellyttää, että työyhteisössä tulisi olla olemassa palkansuuruuteen vaikuttava yhteinen arvioimisjärjestelmä, mutta monella työpaikalla se on kuitenkin jätetty tekemättä. Myös tämän asian edistäminen helpottaisi palkkatasa-arvon toteuttamista.
Työnantajan tavoitteena on lisätä paikallista sopimista sekä laajentaa sitä tällä kierroksella. JHL:n näkemys on, että mikäli paikallista sopimista lisätään, tulee samalla parantaa myös henkilöedustajien toimintaedellytyksiä. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman kohentaminen on myös JHL:n jäsenistön toiveissa. Kohennettavaa olisi muun muassa edustajien tiedonsaantiin, ajankäyttöön sekä korvauksiin liittyen. Lisäksi JHL tavoittelee muun muassa sitä että myös varaluottamusmiehellä olisi oikeus kouluttautumiseen.
Neuvotteluissa otetaan vahvasti kantaa työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työsuojeluun liittyviin teemoihin. Esimerkiksi puhtausalalla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden ehkäisy hyvän työergonomian kautta ovat keskeistä. Hyvin toimiva työsuojeluorganisaatio tukee tätä tavoitetta, kuten myös työntekijän vaikutusmahdollisuudet omiin työvuoroihinsa, erityisesti jakso- ja vuorotyön luonteisilla aloilla. Työssä jaksamisen, riittävän palautumisen ja työaikojen kuormittavuuden hallitsemiseksi työnantajan olisikin huolehdittava siitä, että työvuorot suunnitellaan työntekijöiden terveyttä edistävällä tavalla.
Koska ammatillisen koulutuksen reformi tulee näkymään työpaikoilla, työpaikoille tulee luoda pelisäännöt työpaikkakouluttajien koulutuksesta, ajankäytöstä, korvauksista ja niiden edelleen. Tarkoituksena on tuottaa opas tai ohjeistus, johon on koottu ohjeistus työpaikalla oppimisesta. Myös näistä asioista neuvottelemme työnantajapuolen kanssa.
AVAINTES:n piirissä olevat JHL:läiset työskentelevät tyypillisesti muun muassa puhtaus-, ravitsemis- ja kiinteistöpuolen tehtävissä, mutta uutena alana TES:in piiriin ovat tulleet myös satamatyöntekijät. Aiemmin kunnallisesti toimineet satamat yhtiöitettiin vuoden 2016 alusta, joten voimassa oleva työehtosopimus ei vielä tunnista näiden alojen tekijöitä. Palkkaliitteeseen tarvitaan siis uusi palkkaryhmittelykohta, jossa määritellään satamatyöntekijöiden vähimmäisperuspalkat.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnat yhtiöittävät toimintojaan ja myös tämä tuo lisää henkilöstöä Avaintan alojen piiriin. Kun yhtiöittämisten myötä työnantajana ei toimikaan enää kunta vaan ulkopuolinen yhtiö, on tärkeää varmistaa se, että työehtosopimuksissa sovitut ehdot säilyvät ennallaan työnantajan vaihtumisesta huolimatta. Neuvottelujen kautta onkin tärkeää myös huolehtia, että Avainta pysyy kilpailukykyisenä muihin alan työehtosopimuksiin verrattuna.
Avaintan neuvotteluissa on asioita, joista päästään varmasti yksityismielisyyteen, mutta myös asioita, joista näkemykset ovat kauempana toisistaan. Haasteita näistä(kään) neuvotteluissa tuskin tulee puuttumaan.
Tietoa työehtosopimusneuvotteluista
JHL:n neuvottelema työehtosopimus ja neuvotteluosapuolet:
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
- Työntekijäpuolen edustajat: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Tekniikka ja Terveys KTN ry ja JHL
- Työnantajapuolen edustajat: Avaintyönantajat AVAINTA ry
Sopimusten piirissä on kaikkiaan noin 38 000 henkilöä, joista JHL:n jäseniä yli 10 000.
Sopimuskausi päättyy 31.1.2018.
Lue lisää JHL:n sopimusneuvotteluista:
JHL:n sopimusneuvottelut 2017-2018
JHL:n neuvottelutavoitteet
Videoita Youtubessa JHL:n sopimustavoitteista