Siirry sisältöön

Näin äänesi vaikuttaa eurovaaleissa

Suomalaiset pääsevät pian päättämään siitä, ketkä meitä edustavat Euroopan parlamentissa. Europäättäjät järjestäytyvät poliittisten kantojan ja aatteiden mukaan eli edustajien valinnalla on suoraan merkitystä siihen, millaista politiikkaa parlamentti tekee. Lue, miten äänesi vaikuttaa vaaleissa!

Montako Suomi-meppiä valitaan?

Euroopan parlamentti on unionin ainoa toimielin, jonka päättäjät valitaan suorilla vaaleilla. Euroedustajien eli tuttavallisemmin meppejä valitaan jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta.

Suomella on tällä hetkellä 13 europarlamentaarikkoa. Jos Iso-Britannia on EU:n jäsen uuden  vaalikauden 2019–2024 alkaessa eli heinäkuussa 2019, säilyy Suomen paikkamäärä nykyisellään. Kun Ison-Britannian EU-ero eli Brexit astuu voimaan, nousee Suomen paikkamäärä 14:ään.

Vuoden 2019 vaaleissa valitaan yhteensä 705 meppiä. Suurilla mailla on enemmän paikkoja kuin pienillä, mutta pienet maat saavat myös enemmän paikkoja kuin niille kuuluisi puhtaasti väkiluvun perusteella.

Kenelle ääneni menee?

Europarlamenttivaaleissa koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Tämä tarkoittaa, että vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestää voi ketä tahansa ehdokasta.

Vaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, jota käytetään myös eduskuntavaaleissa. Yhdellä äänellä kannatetaan sekä ehdokasta että hänen edustamaansa puoluetta. Puolueen saamien meppien määrän ratkaisee se, kuinka paljon se saa ääniä muihin puolueisiin verrattuna.

Eurovaaleissa äänestät sekä puoluetta että ehdokasta.
EU-vaaleissa ehdokkaan saamat äänet vaikuttavat myös puolueen äänimäärään. Puolueen meppimäärän ratkaisee, kuinka paljon se saa ääniä muihin puolueisiin verrattuna. Parlamentissa mepit toimivat parlamenttiryhmissä. Puolueet valitsevat itse, mihin ryhmään kuuluvat.

Puolueiden saamien meppien määrä vuoden 2014 vaaleissa

  • Kokoomus 3
  • Keskusta 3
  • Perussuomalaiset 2
  • SDP 2
  • Vihreät 1
  • Vasemmistoliitto 1
  • RKP 1

Lähde: Ylen tulospalvelu

Miten puolueet toimivat parlamentissa?

Suomen mepit järjesteytyvät poliittisten aatteiden ja kantojen mukaisesti. Parlamentissa ei siis ole erillistä Suomi-ryhmää.

Mepin paikka parlamentissa määräytyy sen mukaan, mitä puoluetta hän Suomessa edustaa. Parlamentin poliittisten ryhmien taustalla ovat niin kutsutut europuolueet. Yhdessä parlamenttiryhmässä voi olla mukana yksi europuolue tai monta europuoluetta.

Mepit järjestäytyvät poliittisten kantojen mukaan.

Vuonna 2018 parlamentissa toimi kahdeksan poliittista ryhmää. Suomesta Kokoomuksen edustajat kuuluvat EPP-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään, Perussuomalaiset ECR-ryhmään sekä Keskustan ja RKP:n edustajat ALDE-ryhmään. Lisäksi Suomesta vihreiden edustaja kuuluu Greens/EFA-ryhmään ja vasemmistoliiton edustaja GUE/NGL-ryhmään.

EU-parlamentin rakennus.
EU-parlamentin rakennus Strasbourgissa.

Poliittisten ryhmien tavoitteet vaihtelevat paljon, aivan kuten eduskunnassa istuvien puolueidenkin. Esimerkiksi nykyparlamentin suurin ryhmä EPP on keskusta-oikeistolainen voima, joka kannattaa vapautta ja EU:n laajentumisen jatkamista. S&D-ryhmä muodostuu sosiaalidemokraattisista puolueesta ja sen ideologian mukaan talouden tulee palvella valtiota.

Poliittisilla ryhmillä on keskeinen rooli esimerkiksi lainsäädäntö- ja budjettiasioissa.

Meppien päätökset säätelevät Suomenkin työelämää

Parlamentilla on paljon sananvaltaa siihen, millä säännöillä Suomenkin työelämässä pelataan. EU:ssa päätetään muun muassa työturvallisuuteen ja työterveyteen ja kuljettajien lepoaikoihin liittyvistä säädöksistä. Lisäksi parlamentin päätökset vaikuttavat ruokaturvaan, maataloustukiin, tietosuojaan ja ilmastonsuojeluun. Tuhannen suomalaiset opiskelijat lähtevät joka vuosi opiskelijavaihtoon EU:n Erasmus-ohjelman kautta.

EU-tukee joka vuosi monia hankkeita jäsenmaissa, myös Suomessa. EU on esimerkiksi antamassa lähes kahdeksan miljoonaa tukieuroa Kouvolan rautatie- ja liikenneterminaalille. Terminaali helpottaa kuljetuksia Aasian ja Euroopan välillä. Kuopion yliopistollinen sairaala puolestaan tutkii EU:n rahoilla sepelvaltimotaudin hoitoa. Helsingissä EU-tukea on saanut esimerkiksi ruokahävikkiä vähentävä ravintola. Kaupunkiin nouseva kauppakeskus Tripla on saanut unionin kautta ison lainantakauksen.

Tutustu tarkemmin JHL:n tavoitteisiin EU-vaaleissa, klikkaa kuvaa!

Mistä saan luotettavaa tietoa EU:sta?

Eurooppalainen Suomi tahtoo tänä vuonna oikoa Euroopan unioniin liittyviä virheellisiä huhuja. Yhdistys käynnisti keväällä Vaadi faktat -kampanjan, joka haluaa että EU-keskustelussa pitäydytään faktoissa.

Kampanjan tavoite on saada ihmiset äänestämään kevään eurovaaleissa. Kampanja järjestää vaalien alla tapahtumia eri puolilla Suomea, tule mukaan! JHL on mukana kampanjassa osana Fipsu-verkostoa. Fipsu huolehtii siitä, että ammattiliittojen ääni otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa.

JHL kannustaa kaikkia jäseniään äänestämään eurovaaleissa paremman työelämän puolesta. Suomalaisten kiinnostus eurovaaleja kohtaan on laimeaa. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli vain 41.