Myrskyä ja sadetta luvassa energia-alan neuvotteluihin
Energia-alalla neuvotellaan parhaillaan työntekijöiden työehdoista. Neuvottelut eivät tule olemaan läpihuutojuttu, sillä kiistakysymyksiä löytyy useita; mm. kiky, uuden työaikalain muutokset sekä paikallisen sopimisen käytännöt.
Kirjoitan tätä blogia myrskyisenä iltana Dennis-myrksyn pauhatessa. Moni ”tavallinen” sähkön- ja lämmönkuluttaja ei tule aina ajatelleeksi miten moni energia-alan työntekijä ja toimihenkilö on tänä iltana ja yönä töissä. Voimalaitoksilla tehdään työtä 24/7, jotta energia saadaan tuotettua kuluttajalle vuoden jokaisena päivänä.
Energia-alalla työskennellään voimalaitoksilla, sähkön ja kaukolämmön tuotannossa ja asentamisessa, verkonrakennusyhtiöissä sekä myös vesilaitoksilla.
Verkonrakennusyhtiöiden sekä sähköä ja lämpöä jakavien yhtiöiden työntekijät pitävät siirtoverkon kunnossa niin lämmön kun sähkön osalta. Kunnossapito ei kuitenkaan tällaisella ilmalla riitä. Tätä kirjoittaessani sähköttömiä kuluttajia on 16 000 ja määrä kasvaa myrskyn jatkuessa. Työntekijät lähtevät, niin kuin monen muunkin myrskyn aikana, tekemään omaa työtään satoi tai paistoi. Ja useimmiten sataa ja tulee. He lähtevät silloin töihin kun moni meistä pysyy visusti sisällä.
JHL:lle on energia-alalla kaksi merkittävää työehtosopimusta: Energia-alan työntekijöiden ja Energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus.
Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Tällä kertaa ratkaisu saatiin valtakunnansovittelijan toimistosta lakon uhalla. Työministeriö siirsi uhkaavaa lakkoa kahdella viikolla valtakunnansovittelijan esityksestä. Kaikki osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan tekemän sovintoehdotuksen 12.2.2020.
Uusi työehtosopimus on voimassa 1.2.2020 – 28.2.2020. Palkkoja korotetaan 3,3 % sopimuskauden aikana. Kiky-tunteja (24 h) sopimuksessa ei enää ole.
JHL ja Sähköliitto neuvottelevat Energiateollisuus ry:n ja Palvelualojen työnantajat ry:n kanssa työntekijöiden työehtosopimuksen. Työntekijöiden työehtosopimus päättyy 31.3.2020.
Maaliskuun puolesta välistä lähtien on sovittu useita neuvotteluaikoja ja neuvottelut tiivistyvät kuun loppua kohden. Arvelen neuvotteluista tulevan vaikeat. Erityisesti alalla hiertää kikyn tuomat 24 h. Jäsenistön viesti on tältä osin selkeä: talkoiden aika on ohi. Neuvotteluiden vaikeutta lisännee palkankorotusten taso, työehtosopimuksen tekstimuutokset sekä uuden työaikalain mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset.
Tekstimuutostarpeet johtuvat osin vuonna 2010 energia-alan työntekijöiden kahden työehtosopimusten yhdistämisestä. Nykyinen työehtosopimus on rakenteeltaan osin epätyydyttävä. Se käsittää yhden työehtosopimuksen, mutta kahdenlaisia määräyksiä, riippuen siitä mitä työehtosopimusta on ennen vuotta 2010 noudatettu. Eräille toimijoille tämä on aiheuttanut haasteita.
Toinen tekstimuutostarve on työehtosopimusmääräyksistä aiheutuneet erimielisyydet, tes-tulkinnat. Kehitettävää työehtosopimuksen määreissä riittää, jotta teksti saadaan sellaiseen muotoon jonka kumpikin osapuoli ymmärtää samoin.
Lisäksi työehtosopimusta kehittäviä muutosesityksiä on meillä useita kymmeniä. Energia-alan Yhteisjärjestö JHL ry on ollut suurena apuna sopimustoimitsijoille muutosesityksissä sekä tekstien muotoilussa. Yhteisjärjestö käsittää koko maan Hangosta Utsjoelle ja koostuu alan ja työehtosopimuksen ydinosaajista eli energia-alan JHL:n pääluottamusmiehistä.
Nykyisessä työehtosopimuksessa paikallinen sopimisen oikeus on laaja. Sopimisen tueksi pääluottamusmiehille tulee luoda myös tosiasiallinen valmius sopimiseen liittyen luottamusmiehen valintaan, ajankäyttöön, korvauksiin sekä koulutukseen. Mikäli näille asioille ei anneta arvoa, paikallinen sopiminen ei edisty. Paikallisen työehtosopimuksen solmiminen on oikeus, ei siis velvollisuus. Paikallinen sopimus syntyy ainoastaan siten, että kumpikin osapuoli haluaa sopia ja hyötyy siitä.
JHL seuraa tarkasti myös ammattiliittoja, joiden sopimukset päättyvät aiemmin tänä vuonna. Teollisuusliittojen sopimat palkankorotukset, sopimuskausien pituudet sekä 24 h työajanpidennyksen poisto näyttävät linjaa muille myöhemmin neuvottelunsa aloittaville liitoille. Olemme kuitenkin liittokierroksella, jossa JHL ammattiliittona neuvottelee työehtosopimuksen työehdot ja palkankorotukset.
Muistellessa viime työehtosopimusneuvottelukierrosta, neuvotteluratkaisu saatiin vasta valtakunnansovittelijalta työtaistelun uhalla. Olemme muiden ammattiliittojen kanssa koordinoineet sopimustavoitteita sekä mahdolliseen työtaisteluun jouduttaessa useita vaihtoehtoja työtaistelusta. Toivottavasti työehtosopimusasiat kuitenkin selviävät tällä kertaa liittojen välisissä neuvotteluissa.
Työtaisteluilta ja työtaistelu-uhilta ei tänäkään syksynä olla vältytty. Ne kuuluvat kuitenkin olennaisena osana neuvotteluprosessiin.
Työtaisteluista puhuttaessa, keskustellaan usein, kuinka paljon työntekijöiden toimeenpanema työtaistelu aiheuttaa rahallisia menetyksiä yhteiskunnalle ja yrityksille.
Asian voisi kääntää toisinpäin.
Tätä näkökulmaa harvoin julkisuudessa näkee kirjoitetavan, omien työehtojen parantaminen laillisesti työtaistelulla on perustuslaillinen oikeus ja ajallisesti lyhyt aika. Työnantaja voi kuitenkin aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle tappiota lomauttamalla tai irtisanomalla pienenkin taloudellisen notkahduksen sattuessa vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin.
Mitä mieltä olette, aiheuttaako tällainen toiminta yksilölle ja yhteiskunnalle tappioita ja kuka valikoituu noiden vahinkojen maksajaksi?
Kevään neuvottelukierroksen arvelen olevan vaikea. Työehtosopimuksen neuvottelutulos saadaan kuitenkin neuvoteltua aikanaan. Liittojen hallinnot sitten ratkaisevat sen hyväksymisen.