Siirry sisältöön

Mielipidekirjoitus välinehuoltajalta: Tarvitsemme henkilöstömitoituksen

Välinehuoltajien työ on kehittynyt vauhtia eteenpäin ja myös tutkinnon rakenne on uudistunut. Joko olisi aika saada henkilömitoitus myös tämän ammattiryhmän käyttöön, kysyy välinehuoltaja ja JHL:n hallituksen jäsen Minna Järvinen.

Me välinehuoltajat törmäämme työssämme siihen, että oven takana joku on tuomassa sinulle apuvälinekeskuksen välineitä? Mitä tälle pitäisi mielestäsi tehdä?

JHL:n valtakunnallisen välinehuoltoalan verkostossa keskustelimme keväällä kokouksessamme tästä. Ajatus on noussut huulillemme jo aikaisemmin. Olisiko asiaan ratkaisuna välinehuoltajan ammattinimikkeen muutos? Uusi nimike voisi olla esimerkiksi instrumenttihuoltaja?

Kuinka usein sinulle, välinehuoltaja, tuodaan instrumentti ja pyydetään pikapesua ja autoklaavausta, joka tehdään paineastiassa? Saat kertoa yhä uudelleen, miksi et voi niin tehdä ja mitkä valmistajan ohjeistukset asian määrittävät. Unohtaa ei myöskään voi lakeja ja määräyksiä, joita Valvira ja Tukes valvovat.

Meillä välinehuoltajilla on pääsääntöisesti käytössämme riippuen sairaanhoitopiiristä erilaisia tuotannonohjausjärjestelmiä, joilla seuraamme, missä instrumentit ovat ja mitä niille tehdään. Tuotannonohjausjärjestelmä olisi sopiva työkalu tuoda työtämme esille.

Välinehuoltaja huoltaa kaikki välinehuoltoon kuuluvat instrumentit, jotka keskukseen tuodaan. Ovat ne sitten sisäisten asiakkaiden tai ulkoisten. Monillakaan ei tunnu tällä hetkellä olevan realistista käsitystä siitä, kuinka paljon välinehuolto pystyy käsittelemään instrumentteja vuorokaudessa.

Välinehuollosta puuttuu henkilöstömitoitus. Meiltä saattaa puuttua yksittäisen instrumentin seurattavuus välinehuollon prosessissa. Meiltä ainakin puuttuu mittari, millä todennamme käytettävissä olevan henkilöstön määrän suhteessa käytössä olevien koneiden kapasiteettiin ja kasvavaan välineistön määrään.

Olisikin onkin kysyä, onko tuotannonohjausjärjestelmä perusteellisesti käytössä? Voisiko sopivan välinehuoltotyöhön suunnattuun järjestelmään syöttää kaikki tarvittavat tiedot? Ja ketä se palvelisi?

Hyvä tuotannonohjausjärjestelmä sujuvoittaisi oman työn suunnittelua, hoidonvaraajan ja instrumenttihoitajan työtä sekä asiakkaan tietoisuutta omasta riittävästä instrumentaatiomäärästä. Se parantaisi myös välineiden huoltokierron nopeutta, jossa huomioidaan toki myös mahdolliset kuljetusaikataulut.

Meillä on tiedossa kaikki mitoituksen tekemiseen tarvittavat elementit kuten pesu- ja autoklaavausajat.

Kysymys kuuluukin: Olisiko nyt oikea hetki saada henkilöstömitoitus ammattiryhmämme käyttöön? Välinehuolto on kehittynyt hyvää vauhtia eteenpäin ja uusi tutkinnon rakenne mahdollistaa työskentelemisen erilaisissa työpisteissä.

Tulevat maakunta- ja sote-uudistukset voivat olla mahdollisuus pienelle ammattiryhmällemme. Uudistusten näkökulmasta mitoitus on erittäin tärkeä, koska asiakaskuntamme kasvaa jo tällä hetkellä. Välinehuoltoa keskitetään suurempiin välinehuoltokeskuksiin.

Jokaisella ammattiryhmällä on varmasti omat haasteensa saada oman työn arvostus näkyviin. Me olemme kiinteä osa sairaanhoitoa, sairaalan sydän. Voimme työskennellä erikoissairaanhoidossa, hammashuollossa tai laboratorioissa.

Minna Järvinen

Kirjoittaja on ammatiltaan välinhuoltaja ja toimii tällä hetkellä HUS:n pääluottamusmiehenä. Muihin luottamustehtäviin kuuluu mm. JHL:n hallituksen jäsenyys.