Siirry sisältöön

Saako työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroja koronaviruksen takia?

Koronavirus ei lisää työnantajan direktiovaltaa.

Työaikalaki ja työehtosopimukset raamittavat sen, miten vahvistettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Muutoksia on aina mahdollista tehdä siitä yhteisesti sopien. Jotta työnantaja voi tehdä yksipuolisesti muutoksia vahvistettuihin työvuoroluetteloihin, täytyy jokaiselle muutokselle olla työaikalain mukaan töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Työehtosopimuksissa on voitu sopia laista poiketen mahdollisuuksista muuttaa vahvistettua listaa, joten tarkista oma työehtosopimuksesi tältä osin.

Työnantajan tulee olla varautunut siihen, että työntekijöitä jossain määrin joutuu karanteeniin.

Jos huomattava osa työpaikan henkilökunnasta sairastuu tai joutuu karanteeniin, on tilanne äkillinen ja yllättä asia, eli sellainen johon työnantaja ei ole voinut ennalta varautua. Tällainen tilanne oikeuttaa työnantajaa muuttamaan työvuoroja yksipuolisesti.

Valmiuslain vaikutukset työaikaan

18.3.2020 annettiin valmiuslain 93 §:n nojalla asetus, jonka mukaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevien työntekijöiden (ja vastaavasti virkamiesten ja viranhaltijoiden) kohdalla oli 18.3. – 13.5.2020 mahdollista poiketa työaikalain ylityösuostumusta, enimmäistyöaikaa ja lepoaikoja koskevista säännöksistä. Asetusta sovellettiin ainoastaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

14.5 – 30.6.2020 välisenä aikana mahdollisuutta poiketa edellä mainituista työaikalain säännöksistä sovelletaan ainoastaan sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa työskentelevään henkilöstöön.

Työnantaja voi sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta.

Soialitoimessa ja terveydenhuollossa voidaan ajalla 14.5. – 30.6.2020 myös poiketa työaikalain enimmäistyöaikaa koskevasta työaikalain 19 §:n säännöksestä, jonka mukaan työaika saisi ylityöt mukaan luettuna olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

Tästä säännöksestä poikkeaminen voi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kuluvan tasoittumisjakson aikana on jo tehty työtä lähes sen verran kuin työaikalain 19 § sallii.

Asetus sallii myös poikkeamisen työaikalain vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä. Vuorokausilepoa koskevat säännökset ovat työaikalain 25 §:ssä ja viikkolepoa koskevat 27 §:ssä.

Edellä lueteltuja poikkeamisia työaikalaista voidaan käyttää vain jos niiden käyttö on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja jos toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Kun näitä säännöksiä sovelletaan, työnantajalla on velvollisuus järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä