Jos koronarokotuksen ottamismatkalla sattuu tapaturma, korvataan se todennäköisimmin henkilön omasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, tai työnantajan henkilöstölleen ottamasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, eikä työnantajan lakisääteisestä työtapaturma- ja ammatitautivakuutuksesta. Näin siksi, koska koronarokote ei ole työterveyshuoltolain mukainen lakisääteinen rokote johon työntekijä voitaisiin määrätä, vaan vapaehtoisesti otettava rokotus. Jos mainittuja vakuutuksia ei ole, korvauksia ei saane mistään.
Sama korvaustapa pätenee myös terveydenhuollon työntekijöihin ja opiskelijoihin. Koronarokote ei ole tartuntatautilain 48 §:n mukainen työntekijöiden rokotus potilaiden suojaamiseksi. Rokote on tartuntatautilain 45 §:n mukainen valtioneuvoston päättämä yleinen vapaaehtoinen rokotus, jolloin korvausta pitäisi hakea joko työnantajan henkilöstölleen ottamasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta tai henkilön omasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta.
On hyvä kuitenkin muistaa, että toistaiseksi vielä ei ole oikeuskäytäntöä siitä, korvattaisiinko tällainen tapaturma työmatkatapaturmana. Siksi olisikin hyvä, että vakuutusyhtiöiden mahdollisista hylkypäätöksistä valitettaisiin, jotta käytäntöä syntyisi. Valituksissa kannattaa korostaa työnantajan vahvaa suositusta rokotuksen ottamiseen ja työkyvyn säilymistä.