Kunnallinen perhepäivähoito ansaitsee paikkansa osana vetovoimaista varhaiskasvatusta
Perhepäivähoitajien palkkauksen taso ja vaihtelevuus sekä työn vaativuuden arviointi eivät vastaa työn edellyttämää vastuuta, kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä työn monipuolisuutta. Työntekijät toivovat kiinteää kuukausipalkkaa, joka ei riipu varattujen hoitopaikkojen määrästä.
Kunnallisten omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien sopimusneuvottelut ovat käynnistyneet hyvässä yhteishengessä. Työntekijöitä näissä neuvotteluissa edustaa Julkisen Alan Unioni JAU ry (JHL ja Jyty) ja työnantajapuolta taas Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT).
Kunnallisten omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Lukumäärä oli huipussaan vuonna 1990, jolloin heitä työskenteli kunta-alalla noin 26 700. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2018 heitä oli enää reilut 3 200.
Syitä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien määrän vähenemiseen löytyy monia ja valtakunnallisesti tilanne vaihtelee suuresti alueittain. Toisaalla kunnallisia perhepäivähoitajia ei edes yritetä palkata, mutta toisaalta aina ei löydy edes halukkaita työntekijöitä.
Kun ajatellaan tilannetta perhepäivähoitajien kannalta, palkkauksen taso ja sen vaihtelevuus eivät tee työstä houkuttelevaa. Tehtävien vaativuudenarviointi ei ota huomioon esimerkiksi perhepäivähoitajan työn vaatimaa itseohjautuvuutta, työtehtävien monipuolisuutta tai vastuun määrä. Hoitopäivän aikana ei apukäsiä löydy. Perhepäivähoitajan on selvittävä itsenäisesti tilanteesta kuin tilanteesta.
Jäsenistömme toive on, että perhepäivähoidon arvostus osana muuta varhaiskasvatusta paranisi ja että heille maksettaisiin kiinteää kuukausipalkkaa riippumatta varattujen hoitopaikkojen määrästä.
Työnantajapuolelta on kuulunut erilaisia perusteluja kunnallisen perhepäivähoidon ”alasajoon”. Tavoitteena on voinut olla halu varhaiskasvatuspalvelujen yksityistämisestä. On myös ollut näkemyksiä siitä , että perhepäivähoito on liian kallis hoitomuoto. Tätä emme JHL:nä allekirjoita, sillä hinta-laatu-suhteeltaan perhepäivähoito ei ole kallista järjestää.
Tulevissa sopimusneuvotteluissa JHL:n tavoitteena on, että perhepäivähoitajien työsuhteen ehtoja parannetaan niin, että alasta saataisiin vetovoimainen työpaikka uusille perhepäivähoitajille ja että alalla jo työssä olevat haluaisivat jatkaa työssään.
Syksyllä 2019 viidellä paikkakunnalla kokeiltiin paperilla kolmen erilaisen palkkausvaihtoehdon toimivuutta. Perhepäivähoitajien työryhmä, jossa mukana ovat JHL:n lisäksi Jyty ja KT, valmisteli nämä erilaiset mallit kevään ja kesän aikana. Lopulliset vastaukset mallien toimivuudesta ja kustannuksista saadaan ennen sopimusneuvotteluja ja niiden avulla haetaan vastauksia siihen, mihin suuntaan perhepäivähoitajien palkkausta tulisi kehittää.
Palkkaus ei ole ainoa, johon haetaan muutosta. Työaikamääräysten osalta muutoksia tulee jo uuden työaikalain perusteella. Esimerkiksi perhepäivähoitajien työaika ei voi enää perustua pelkästään hoitolasten hoitoaikoihin.
JHL:n tavoite kiky-tuntien poistosta on tärkeä tavoite myös perhepäivähoitajien osalta. Niin sanotuissa kiky-neuvotteluissa yritettiin jo jättää perhepäivähoitajat tämän ratkaisun ulkopuolelle, koska heidän työaikansa on jo keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tapa, jolla työajan pidennys toteutettiin, kohtelee perhepäivähoitajia keskenään epätasa-arvoisesti.
Tulevien sopimusneuvottelujen punainen lanka on nostaa kunnallinen perhepäivähoito osaksi vetovoimaista varhaiskasvatusta ja taata perhepäivähoitajille säännöllisemmät tulot ja yhdenvertainen asema muiden varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa.