Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työhön

Koronavirus on herättänyt monenlaisia työn tekemiseen ja koronasuojaan liittyviä kysymyksiä JHL:n jäsenten keskuudessa. Tällä sivulla on tiivistetysti kysymyksiä ja vastauksia, jotka liittyvät koronavirukseen ja työn tekemiseen. Sivun sisältöä päivitetään viranomaisohjeiden muuttuessa.

* = päivitetty 18.1.2022 klo 13:14

Kysymykset ja vastaukset koronasuojasta sote-aloilla

Tartuntatautilain väliaikainen muutos (1.1.-31.12.2022) merkitsee sote-aloille vaatimusta myös koronasuojautumisesta. Muutos on herättänyt paljon kysymyksiä:

  • keitä koronasuoja koskee
  • mitä tarkoitetaan lähikontaktilla
  • miksi palkanmaksu voidaan keskeyttää ja kuinka pitkäksi aikaa
  • milloin pitää tarjota toista työtä
  • milloin omaan työhön voi palata?
    Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen usein kysyttyjen kysymysten kohdassa Koronasuoja ja tartuntatautilaki.*

Katso myös muut kysymykset ja vastaukset koronasta ja työsuhteesta

JHL:n kantoja koronarokotuksiin

JHL: Ei rokotepakolle, kyllä suositukselle ottaa koronarokote (15.12.2021)

Puutteellinen koronasuoja voi pian johtaa palkanmaksun keskeytykseen ja työttömyyskorvauksen menettämiseen 10.12.2021

Lomautus

Korona, koulut ja varhaiskasvatus

Maskit verovähennyksiin

Työturvallisuus

Karanteenimääräykset

Karanteenimääräykset muuttuneet rokotetuilla ja taudin sairastaneilla

Karanteeniin määrätyn on pysyttävä kotona

Viranomaisohjeita

Kela: Pitkittynyt työkyvyttömyys ja Kelan päiväraha

Kela: tartuntatautipäiväraha

Seuraa viranomaistahoja

Maahantulomääräykset – näitä töitä tekevät voivat tulla Suomeen

Ohjeita virkamiehille

Valtion virkamiehille ja työntekijöille

Maahantulomääräykset ja työmatkaliikenne Suomeen

Katso viimeisimmän maahantulomääräykset ja työmatkaliikennettä koskevat rajoitukset raja.fi:stä, rajaliikenteen ohjeet

Valtion virkamiehet ja työntekijät

Tähän osioon on liitetty kaikki valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevat ohjeet  ja JHL:n valtiosektorilla työskenteleville jäsenille lähetetyt tiedotteet:

Lomautus

Työsopimuslain mukaan työn teon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää sitä, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelytapoja noudattaen.

Lomauttamisen perusteet

Lomauttaminen määräajaksi

Lomauttaminen määräajaksi (max. 90 päivää) on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.

Koronavirusepidemian aiheuttamat työpaikkojen sulkemiset tai tilanteesta aiheutuva palvelukysynnän voimakas vähentyminen voi muodostaa edellä kuvatun lomautusperusteen.

Lomauttaminen toistaiseksi

Toistaiseksi eli yli 90 päiväksi lomauttaminen edellyttää, että työnantajalla on irtisanomisperusteen tasoiset syyt.

Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Määräaikaisen työntekijän työnantaja on saanut lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa henkilö, jota määräaikainen työntekijä sijaistaa.

Luottamusmiehen lomauttaminen

Luottamusmiehen lomauttaminen on mahdollista vain, jos tämän työ loppuu kokonaan eikä hänelle ole mahdollista tarjota muuta työtä tai kouluttaa muuhun työhön.

Näin lomauttaminen tapahtuu

  • Ennen lomautuspäätöstä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut.
  • Lomautuspäätöksen tehtyään työnantajan on annettava työntekijälle lomautusilmoitus.
  • Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle yksityisen sektorin työpaikoilla viimeistään 5  ja julkisella sektorilla viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä niin kutsutusta lomautusilmoitusajasta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa, esim. kunta-alalla on sovittu kuukauden lomautusilmoitusajasta.
  • Lomautusilmoitus on annettava henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.
  • Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät lomautusilmoituksen mukaisesta lomautuksen alkamishetkestä.
  • Työntekijällä on oikeus saada lomautuksen ajalta työttömyyskorvausta.

Katso myös kysymys: Miten käy työsuhteelle ja toimeentulolle jos työpaikka on suljettu, eikä työntekijälle ole tarjolla muuta työtä?

Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteissa

Lomauttaminen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen lomautuspäätöksen tekoa.

Työnantajan on viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys työntekijöiden edustajille.

Neuvottelussa on käsiteltävä lomautuksen perusteita, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. (ks. neuvottelumenettelystä tarkemmin nettisivultamme Yhteistoiminta ja yt-neuvottelut.

Verottajan linjaukset suojainten verovähennysoikeudesta

Koronavirus, koulut ja varhaiskasvatus

JHL on samoilla linjoilla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kanssa: oirehtivalla lapsella ei ole asiaa kouluun tai päiväkotiin.

Työturvallisuus koronavirustilanteessa

JHL:n tiedote: JHL haastaa työnantajat koronan toisen aallon torjuntaan – Työntekijöille kasvomaskit myös työmatkoja varten (12.8.2020)

Blogi: Työnantajat tarvitaan mukaan ”maskitalkoisiin” (11.8.2020)
JHL kehottaa työnantajia varmistamaan työntekijöidensä turvallisuuden ja hankkimaan maskit henkilöstönsä työmatkoja varten. Tämä tuo myös taloudellista säästöä, kun sairaspoissaolot vähenevät, muistuttaa JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.

Katso myös:

Pitkittynyt työkyvyttömyys ja Kelan päiväraha

Tartuntatautipäivärahaa ja sairauspäivärahaa ei voi saada samanaikaisesti. Kun tartuntatautipäivärahan perusteena oleva karanteeni tai eristys loppuu, mutta henkilö on sairauden vuoksi työkyvytön, hän voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa.

Katso Kelan tiedote 9.9.2021

Tartuntatautipäiväraha

Voit saada tartuntatautipäivärahaa, jos sinut on määrätty viralliseen karanteeniin etkä sen takia voi tehdä ansiotyötäsi. Katso alla olevasta kuvasta, missä tapauksissa olet oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Katso myös Kelan ohjeet tartuntatautipäivärahan hakemisesta.

Taulukko pdf-muodossa

Miten toimit, jos epäilet koronatartuntasi aiheutuneen työstäsi?

Koronatartunnasta aiheutuva sairastuminen voi olla tietyissä tilanteissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava ammattitauti. Miten työntekijän, työnantajan ja työterveydenhuollon tulisi toimia, kun tartunnan epäillään aiheutuneen todennäköisesti työssä? Katso Tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeistus.

Lue myös: Helmikuun lopussa 208 ammattitautina korvattavaa koronatartuntaa

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksesta työsuhteeseen

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset/vastaukset tästä

Näitä asioita on kysytty:

Koronatesti ja koronarokotus

Yt-menettelyyn liittyvät kysymykset

Työsopimukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysymykset

Työturvallisuuteen liittyvät kysymykset

Toimeentuloon liittyvät kysymykset

Katso myös

Mitä työpaikoilla tulisi tehdä koronaviruksen johdosta?

Työterveyslaitoksen ohje: Miten arvioida koronatartunnan riskiä työpaikalla (28.8.2020)

  • Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta.
  • Jokaisella työpaikalla on syytä varautua työn ja työpaikan luonteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen.
  • Ennakoiva toiminta työpaikoilla kattaa mm. siivouksen tehostamisen, matkustamis- ja kokouskäytäntöjen tarkistamisen, omailmoituskäytäntöjen muuttamista epidemian aikana, etätyökäytäntöjen päivittämistä jne. Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja oikein yskimisestä sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsidesiä ja saippuaa. Tärkeää on korostaa työpaikalla myös sitä, että kukaan ei tule sairaana töihin.
  • Hallitus on kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille ja välttämään matkustamista myös kotimaassa. Työpaikkojen on syytä huomioida tämä omassa työssään.

Työnantajan määräysvalta ei ulotu henkilöstön vapaa-ajalle, joten työnantaja ei voi kieltää vapaa-ajan matkoja.

Matkavakuutusasioissa ota suoraan yhteyttä vakuutusyhtiö Turvaan! Turvan toimipaikat ovat toistaiseksi suljettuna, mutta palvelu toimii puhelimitse sekä osoitteessa turva.fi.

JHL:n jäsenten valtakunnallinen palvelunumero 010 195 109 on avoinna arkisin klo 8.00–18.00.
Korvauspalvelujen palvelunumero 010 195 108 on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00.
Palvelunumeroissa on paikallispuhelun hinta koko Suomessa.

Katso myös:

Koronavirus on yleisvaarallinen tauti

Koronavirus on Suomessa lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon. Tästä seuraa, että koronavirukseen sairastunut, sairastuneeksi epäilty tai sille altistunut henkilö voidaan viranomaisten toimesta määrätä:

  • pysymään pois työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta
  • karanteeniin
  • eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön.

Eristäminen tai karanteeni voidaan määrätä myös TAHDON VASTAISESTI.

Eristys = tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Karanteeni = terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

  • Karanteeniin/eristyksiin voidaan määrätä henkilö, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
  • Karanteeni toteutetaan yleensä kotona.

Päätöksen eristämisestä tai karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan / sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Rokotuksen saaneiden ja taudin sairastaneiden karanteenikäytäntöihin muutos

Koronan karanteenikäytännöt muuttuvat niillä, jotka ovat saaneet koronarokotuksen tai sairastaneet taudin.

Jos olet altistunut koronalle, sinua ei määrätä karanteeniin seuraavissa tapauksissa, ellei tartuntatautilääkäri päätä arviossaan toisin:

  • Olet saanut kaksi rokoteannosta ja toisesta annoksesta on kulunut vähintään viikko.
  • Olet saanut yhden rokoteannoksen 6 kuukauden sisällä siitä, kun sinulla on todettu koronatartunta ja rokotuksestasi on kulunut vähintään viikko.
  • Sinulla on lääkärintodistus siitä, että sinulla on alle kuusi kuukautta aiemmin todettu koronatartunta.

Tartuntatautilääkäri tekee koronavirukselle altistumisesta riskinarvion, jossa hän ottaa huomioon tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa rokotteen tehoon. Näitä ovat muun muassa paikallinen virusmuunnostilanne sekä ikä ja mahdollinen perustauti.

Muuttuneet karanteenikäytännön ohjeet koskevat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Koronavirusinfektioita koskeva toimenpideohje sekä pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköille suunnattu ohje on myös päivitetty tämän mukaisesti. Sairaalapotilaille ja hoivakotien asukkaille on omat erilliset ohjeet.

Karanteeniin määrätyn on pysyttävä kotona

Karanteeniin määrätty henkilö ei saa kutsua vieraita kotiinsa eikä hän saa itse lähteä kyläilemään kenenkään luokse. Karanteenin aikana EI saa mennä kauppaan, apteekkiin, terveysasemalle, työpaikalle, päiväkotiin, kouluun, nuorisotilalle, kirjastoon, ravintolaan, yleisötapahtumiin tms.

Jos muut perheenjäsenet eivät ole karanteenissa, he voivat toimia normaalisti eikä ohjeistus koske heitä.

Karanteeniin määrätty saa ulkoilla, varotoimia on noudatettava ulos mentäessä esim. rappukäytävässä. Ulkona on pidettävä noin 2 metrin turvaväli muihin ihmisiin.

Karanteenimääräykset 

Seuraa tilannetta aktiivisesti viranomaisten sivuilta

HUOM! Suuren käyttäjämäärän takia viranomaisten sivuille voi olla ajoittain vaikea päästä tai se kestää normaalia kauemmin.

Tietoa löydät myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) ja Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) internet-sivuilta: