Joululahjaksi sote-paketti?
Koronatilanteesta huolimatta sote-uudistuksen valmistelu etenee. JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund kertoo blogissaan, mitkä asiat ovat hiertäneet päätöksentekoa matkan varrella
Alamme jälleen lähestyä sote-valmistelun yhtä kriittistä vaihetta. Sanna Marinin hallituksella on ollut huima urakka lainsäädännön valmistelussa samalla kun COVID-19 jyllää edelleen niin meillä kuin muuallakin eikä loppua ihan lähitulevaisuudessa ole näkyvissä. Ministeriölle poliitikoista virkamiehiin kaikki kunnia sote-uudistuksen valmistelutyöstä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.
Kesäkuussa saimme ensimmäisen – runsaan 1200-sivuisen – lakiesityksen käsiimme. Paljon oli vanhaa tuttua, onhan sotea valmisteltu jo sen verran pitkään, että iso osa pohjatyöstä oli pitkälle valmiina. Tämä viimeisin sotemalli on rakenteellisesti selvästi kevyempi kuin vaikkapa Juha Sipilän kaavailema esitys, jossa käytännössä olisi mullistettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumme kokonaan uuteen uskoon ja samalla siirretty vastuuta vahvasti yksityissektorille. Mutta eipä tämä uudempikaan versio mikään yksinkertainen rutistus ole.
Hallitus sai käsittelyynsä kaikkiaan noin 800 lausuntoa, joiden perusteella lakiesitykseen piti pikaisesti tehdä muutoksia. Yleisesti suurin kritiikki kohdistui rahoitusmalliin ja rahoituksen riittävyyteen. Huolissaan olivat niin tulevat hyvinvointialueet kuin kunnatkin. Yksityisiä sote-jättejä taas huolestuttivat mahdolliset sopimuksen irtisanomiset tai jopa mitätöinnit. Uudistus koskee sote-palvelujen lisäksi myös pelastustoimen hoitamista, ja siinäkin kritiikki kohdistui pitkälti rahoituksen riittävyyteen.
Viimeisin malli noudattaa kuitenkin monelta osin niitä linjauksia, joita JHL on kaivannut aiempien yritysten kohdalla, joten sikäli voimme olla tyytyväisiä vaikuttamistyöhömme ja nykyiseen hallitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat meille kaikille niin keskeisiä, että on ilman muuta oikeudenmukaista ja järkevää, että niiden järjestämisestä vastaa se taho, joka ne maksaakin, eli julkinen sektori. Nostimme lausunnossamme esille myös huolen siitä, miten kunnat jatkossa selviävät niille edelleen jäävistä tehtävistä. Kuntien rahoituksesta kun leikataan suurin osa.
Mikään ei kuitenkaan ole täydellistä. Ei tämäkään malli. Vaikka varsinaisten sote-palveluiden osalta malli vaikuttaakin yksinkertaiselle – kaikki sote-työntekijät siirtyvät uusille hyvinvointialueille –on kuvio tarkemmin katsottuna monimutkaisempi i. Niin kauan kuin pysytään tiukasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, on kaikki selvää. Esityksen mukaan organisaatiot ja kaikki niiden työntekijät tehtävästä riippumatta siirtyvät suoraan uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. Toki muutoksia työn sijainnissa ja tehtäväsisällöissä saattaa tulla. Lisäksi palkkojen harmonisointi vaatii runsaasti työtä ja pitkiä neuvotteluja. Mutta haasteellisin tilanne koskee JHL:n näkökulmasta kuitenkin jälleen kerran tukipalveluja.
Tukipalveluiden osalta karkeasti ne työntekijät, joiden tehtävistä vähintään puolet kohdistuu sote-sektorille, siirtyvät hyvinvointialueille vanhoina työntekijöinä. Ongelma tulee pitkälti siitä, että tukipalveluita tuotetaan nykyisin monin eri tavoin: on kunnallista yhtiötä tai liikelaitosta, kuntayhtymämallia tai osakeyhtiöitä, jotka puolestaan tuottavat palveluita omalle kunnalle, sairaanhoitopiirille tai naapurialueelle. Nämä kaikki on käytävä alueittain ja kunnittain huolellisesti läpi, jotta tiedämme, miten tukipalveluita missäkin tuotetaan ja mitä niiden osalta mahdollisesti tulevaisuudessa kaavaillaan.
Valtakunnallisessa valmistelussa ensi kevät tulee olemaan taas vaihteeksi ratkaisujen aikaa. Hallituksen muokattu esitys oli lokakuussa lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä, joka ei myöskään nielaissut pakettia sellaisenaan. Rahoitus vaatii edelleen viilaamista ja erityistä huolta arviointineuvosto kantoi niistä hyvinvointialueista ja kunnista, jotka uudistuksen seurauksena menettäisivät tulojaan eniten. Myös palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat kustannukset oli arviointineuvoston mielestä ennakoitu alakanttiin, mikä yhdessä sote-alalla nyt jo olevan työvoimapulan vuoksi saattaa arviointineuvoston mielestä olla mahdollinen riski palvelujen saatavuudelle.
Ja kun lausunnossa vielä todettiin, että epäselväksi jää, miksi juuri tämä nyt esitetty malli on parempi kuin nykyinen tai parempi kuin aiemmat esitykset, on keväällä eduskunnassa varmasti odotettavissa mielenkiintoisia keskusteluja. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tiistaina 8. joulukuuta ja aikaa lain käsittelylle on varattu ensi kevät. JHL jatkaa vaikuttamistyötään edelleen mm eduskunnan valiokuntakuulemisissa, jotta saisimme aikaiseksi niin sote-palveluiden käyttäjiä kuin JHL:n jäseniäkin parhaiten palvelevan mallin.
Nähtäväksi jää kumman selätämme ensin, soten vai koronan, molempien suhteen kesä taitaa olla käänteentekevää aikaa.