Siirry sisältöön

Jopa kolmannes kunta-alan työntekijöistä on kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, JHL vaatii työnantajia puuttumaan tilanteeseen välittömästi

Kunta-alan työntekijät kokevat työssään entistä useammin väkivaltaa tai sen uhkaa, paljastaa Kevan tuore tutkimus. JHL muistuttaa, että vastuu työsuojelusta on työnantajalla. Väkivalta työpaikoilla on saatava loppumaan.

Joka kolmas kunta-alan työntekijä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan tai kuntalaisen taholta, Kevan tuore tutkimus kertoo.

Tutkimuksen mukaan tilanne on erityisen paha sosiaalialalla. Jopa 43 prosenttia alalla työskentelevistä vastaajista kertoi kokeneensa työssään väkivaltaa useita kertoja viimeisen vuoden aikana. He kohtaavat väkivaltaa jopa enemmän kuin poliisitoimessa tai vankeinhoidossa työskentelevät. Sosiaalialalla työskentelee yli 14 000 JHL:n jäsentä.

Huolestuttavaa on, että väkivaltaa kokee entistä useampi työntekijä. Edellisen kerran Keva tutki julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2016.

– Tilanne on hälyttävä. Työnantajan pitää kantaa vastuunsa ja varmistaa, että työntekijät voivat tehdä töitä ilman väkivallan pelkoa. Toimiin on ryhdyttävä välittömästi, koska yksikin lyönti tai potku on liikaa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Työnantajalla on monia keinoja parantaa työn turvallisuutta, JHL:n työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen korostaa.

– Työsuojelun pitää olla osa työpaikkojen arkea. Ylimmän johdon täytyy sitoutua työsuojeluun ja työturvallisuutta on parannettava yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työpaikalla on oltava asianmukaiset turvajärjestelyt tai turvallisuuslaitteet. Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on ilmeinen, on oltava kirjalliset toimintaohjeet väkivaltatilanteiden varalta. Työnantaja suunnittelee ja toteuttaa työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet niin, että vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään.

Väkivallan lisäksi työntekijät kokevat usein epäasiallista kohtelua. Kunta-alan henkilöstöstä 28 prosenttia, kirkon alan henkilöstöstä 32 ja valtion henkilöstöstä 17 prosenttiyksikköä oli kokenut vuoden aikana epäasiallista kohtelua tai kiusaamista esimiehen tai työtoverin taholta, Keva kertoo. Kuntatyössä epäasiallista kohtelua koettiin eniten varhaiskasvatuksessa sekä terveysalalla.

– Johto voi torjua häirintää ilmaisemalla selvästi, että työpaikalla ei hyväksytä häirintää. Työpaikalle on hyvä laatia jo ennalta menettelytavat, joilla häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Esimiesten kouluttaminen häirinnän havaitsemiseen ja sen poistamiseen on erityisen tärkeää, Urpo Hyttinen painottaa.

Häirinnän taustalla on usein töiden huono organisointi, epäselvät vastuut, puutteellinen esimiestyö ja toimimaton yhteistyö, Hyttinen täsmentää ongelman syitä.

Pahoista ongelmista huolimatta valtaosa julkisen alan työntekijöistä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Noin neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta. Tämä into ei saa tukehtua väkivallan ja kiusaamisen alle, JHL korostaa.

Keva seuraa työhyvinvointia julkisella alalla. Tutkimus on tehty kunta- ja kirkon alalla vuosina 2014 ja 2016. Tänä vuonna työhyvinvointia on tarkasteltu myös valtion virastoissa. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 3 070 julkisen alan palkansaajaa kevään ja kesän 2018 aikana. Lue tutkimus Kevan sivuilta, raportti  on PDF-muodossa nimellä Tutkimusraportti Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018.

Lisätiedot:
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772
työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen, 040 5521 023 (kello 12.00 alkaen)

Tiedotteesta korjattu kirjoitusvirhe 14.12. kello 12.08.