Pirkanmaan alueryhmä bloggaa

Kirjoitukset käsittelevät monipuolisesti työelämää, ay-toimintaa sekä työntekijän arkea. Kirjoittajat ovat JHL Pirkanmaan alueryhmän jäseniä. Myös vierailijabloggareiden kirjoituksia julkaistaan toisinaan. Kirjoittajat kirjoittavat yksityishenkilöinä, eivätkä tekstit edusta JHL:n tai alueryhmän virallista kantaa.

Nyt on työntekijöiden vuoro

keskiviikko 29.6.2017

Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto vaatii palkankorotuksia ja parempaa työelämää.

Julkisrahoitteisten palvelujen työntekijät eivät enää suostu kansantalouden korjausliikkeiden maksajiksi. JHL edellyttää, että sen sopimusaloille tehdään kustannustasoltaan vienti- ja teollisuusalojen vastaavia palkkaratkaisuja. JHL hakee jäsenilleen parempaa ostovoimaa nimenomaan matalapalkkaisia suosivilla palkankorotuksilla eikä veronalennuksilla. Veronalennukset eivät juuri hyödytä matalapalkkaisia. Päinvastoin, ne rapauttavat pieni- ja keskipalkkaisille tärkeiden yhteisten palvelujen rahoituspohjaa. Hyvät julkisrahoitteiset palvelut ovat erittäin merkittävä osa pieni- ja keskituloisten toimeentuloa, työllisyyttä ja koko maan pitämistä aidosti elinkelpoisena. Veropohja on pidettävä kunnossa. JHL vaatii kaikkien Suomessa toimivien yritysten maksavan veronsa Suomeen.

Keskisenä asiana JHL tuo neuvottelupöytiin myös työelämän laadun teemoja, kuten työhyvinvoinnin ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen. Nollatuntisopimusten käyttöä ja ehtoja on suitsittava työehtosopimuspöydissä, koska maan hallitus ei ole tarttunut asiaan riittävän tarmokkaasti. Asialle on lämmennyt nyt jopa EU:n komissio, joten edistystä voidaan edellyttää. Työlainsäädäntöä uudistettaessa JHL pitää tärkeänä työntekijälähtöisten joustojen lisäämistä sekä kollektiivisen kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille.

Hyvään työelämään kuuluu myös työttömien arvostava kohtelu. JHL vaatii, että hallitus keskeyttää työttömiä rankaisevat ja aidon työllistymisen kannalta tehottomat hankkeensa. Näiden asemesta työttömyysturvaaja työvoimapalveluja on kolmikantaisesti kehitettävä kannustavaksi ja selkeäksi järjestelmäksi, joka tukee työttömien aktiivisuutta, heidän toimeentuloaan heikentämättä.

Henkilöstön asema maakunnissa äkkiä selville

Kuntien ja valtion hallintoa ja palveluja uudistetaan parhaillaan poikkeuksellisen rajusti maakuntauudistuksen myötä. Muutos koskee runsasta 200000 työntekijää, joiden työantaja vaihtuu. Mukana on kymmeniätuhansia JHL:n jäseniä. Muutos luo epävarmuutta myös yksityisten hyvinvointipalvelujen kenttään.Osaava ja motivoitunut henkilöstö on keskeisessä asemassa, kun uusia  maakuntia ja  uusia palveluorganisaatioita rakennetaan, JHL tähdentää. Siksi maakuntien valmisteluelimissä pitää ottaa laajasti mukaan henkilöstön edustus. JHL edellyttää, että keskeiset sopimukset ja periaatteet maakuntien henkilöstöpolitiikasta ovat selvillä ennen julkisen alan uusien virka- ja työehtosopimusten solmimista alkuvuodesta 2018.Palkkaharmonisointi on toteuttetava viipymättä.

Tärkeää on, että kuntien ja maakuntien yhdessä omistamat tukipalveluyhtiöt saavat tuottaa palveluja jatkossa sekä kunnille, että maakunnille. Tämä takaa parhaiten tilaajien tarpeiden huomoimisen ja tukipalvelujen laadun.

Meille kaikille on kuitenkin taattava ihmisarvoinen elämä

Tässä edellä JHL:n jäsenvaalilla valitun edustajiston yhteenveto ja päätöslauma.Osallistuin tähän päätös- ja julkialusumavaliokunnan työhön 5-7.6.2017 JHL:n edustajiston kokouksessa Helsingissä. Mielenkiintoiseksi menee kun syksyllä työntekijöidenkin ostovoiman parantamiseen tähtäävät neuvottelut liittotasoilla todenteolla alkavat. Yrittämisen kannalta on myös hyvä  huomioida, että aika monet Suomalaiset työnantajat/pienyrittäjät ovat laajempien kansalaispiirien ostovoiman kasvattamisen kannalla. Monet Suomalaiset yrittäjät ovat ilmeisesti huomanneet ,että jos vaan isompipalkkaisten ostovoimaa lisätään se ei näy heidän liikevaihdossaan kovinkaan paljon. Kotimaisten lähipalvelu ym. yritysten pakollinen juokseva kulupuoli ei kuitenkaan ole alentunut samassa suhteessa kun liikevaihto alenee ihmisten ostovoiman alenemisen vuoksi. Valtion veronalennuksista normaalille palkansaajalle ei ole suurtakaan hyötyä jos samaan aikaan kunnallisveroa ja muita välillisiä veroja ja maksuja nostetaan.

Tapio Ristamäki
JHL:n edustajiston jäsen
JHL:n Pirkanmaan  alueryhmän jäsen

Hyvässä työpaikassa voi vaikuttaa

maanantai 20.2.2017

Hyvässä työpaikassa työntekijät voivat ja saavat vaikuttaa omaan työhönsä ja joiltakin osin niiden järjestelyihin, kuitenkin yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa. Vaikuttamismahdollisuus omaan työhönsä lisää huomattavasti työhyvinvointia ja samalla myös työpaikan tuottavuutta. Yhteistoiminta työpaikalla on tärkeämpää nyt kuin koskaan. Koventuva kilpailu suorastaa pakottaa työpaikan sisäisiin yhteistyömuotoihin sekä yhteistyöhön eri yksiköiden välillä. Minusta se ei ole huono asia vaan pikemminkin vahvuus, jota pitää hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

On olemassa työnantajia, jotka luovat aidosti vuorovaikutuksellisen työympäristön, joka myös tukee työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä samainen työantaja osoittaa arvostustaan henkilöstöä kohtaan työkunnon ja työvireyden ylläpitämiseen, työturvallisuuteen ja hyvätasoiseen työterveyshuoltoon panostaen. Mahdollisuus työuralla etenemiseen ja kilpailukykyiseen palkkaan  on myös etu, jota työntekijät työantajassaan arvostavat. Unohtamatta oikeudenmukaista palkka ja palkkiojärjestelmää, jotka nojautuvat työehtosopimuksiin. Vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen on työpaikalla otettu terveellä tavalla huomioon. Näin työntekijät sitoutuvat aidosti työpaikkaansa, työtehtäviinsä ja työpaikan arvoihin.

Tutkimuksissa on osoitettu, että hyvässä työpaikassa sairastellaan vähemmän. Työntekijöiden vaihtuvuus on pientä. Näin ammattitaito ja osaaminen pysyy kilpailukykyä vahvistavana tekijänä työantajan käytössä. Työssä jaksamiseen siellä työuran loppupäässä olisikin hyvä laatia yhdessä työntekijöiden kanssa erilaisia malleja. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa muun muassa sitä, että työstä johtuvia kuormitustekijöitä pyritään hallitsemaan esim. erilaisilla työjoustoilla ja muilla tukitoimilla.

Työntekijä tuntee itsensä merkitykselliseksi ja työantajalle tärkeäksi, kun hän saa tietoa ja on mukana hankkeissa, joista keskustellaan ja että hän tietää myös kokonaistilanteesta, odotuksista ja saavutuksista. Ideat, osaaminen ja tieto vaihtuu. Siinä myös yksittäinen työntekijä tuntee olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Ihmisen käyttäytyminen tilanteissa perustuu erilaisiin ärsykkeisiin ja sitä kautta tunteisiin. Se miten työntekijä vastaa ärsykkeisiin ja sitä kautta mieltää tilanteen, antaa oivaltavalle työantajalle avaimia kehittää työpaikan toimintaa ja sen johtamista.

Tapio Ristamäki
JHL Pirkanmaan alueryhmän jäsen
pääluottamusmies/työsuojeluvaltuutettu

Luottamusyhteiskunta

tiistai 3.1.2017

Yhteiskunta ja luottamus siihen on varmasti meillä kaikilla joskus mietinnässä. Luottamus siihen, että  kaikilla veronmaksajilla on yhtäläinen mahdollisuus saada puolueetonta tietoa yhteisistä asioista ja niiden taustoista pitää säilyä.Päätösten avoimista taustatiedoista sekä niiden avoimesta käsittelystä pitäisi muuttuvan ja uudistuvan päätöksentekokulttuurin pitää nyt voimakkkasti kiinni.

Kunnallisessa ja tulevassa maakunnallisessa päätöksentekoprosessissa on noudatettava julkisuuslakia.Nyt liike- ja yhtiösalaisuuksien piiriin julistetaan ja verhoillaan ihan liiaksi tärkeitä yhteisillä verovaroilla ostettavia palveluita ja ns. ”uudistuksia”. Päätöksenteossa joudutaan ja päättäjät pakotetaan etenemään hyvin harmaalla ja epäeettisellä alueella. Julkinen tiedottaminen ei ole nyt sitä luokkaa jota verovaroin kustannettavista palveluista ja  varsinkin päätösten taustoista pitäisi tällä vuosituhannella olla.Verovaroin kustannettavat palvelut pitää olla läpinäkyviä ja kestää julkisuutta.Muuten herää väkisinkin tunnetila, että kaikki ei ole kohdallaan eikä sitä miltä näyttää ja  juhlapuheissa puhellaan.Tämä salailuun pohjautuva päätöksentekokulttuuri  on jäännettä jostain vanhasta menneestä maailmasta. Siitä vallitsevana toimintatapana on päästävä eroon.

Ammattiyhdistysliikettä ja siinä toiminnassa mukana olevia syytetään monesti näköalattomuudesta, yhteiskunnan kehityksen jarruna olemisesta ja jopa työttömyyden lietsomisesta. Tätä kritiikkiä tulee ns.isokenkäisiltä varsinkin silloin kun Ay-liike puolustaa jäsentensä ostovoimaa tai muita inhimillisen elämisen edellytyksiä. Nykyiset matalapalkat eivät riitä elämiseen.Työnantajilla  ei yhtäkkiä ole varaa palkkoihin, joilla  ihmiset pystyisivät elättämään ja kouluttamaan perheensä. Ylisuuriin osinkoihin sen sijaan monelta osakeyhtiöltä näkyy tahtoa ja rahaa aina riittävän. Työn toimeentulon ja hyvinvoinnin ytimessä on luottamus. Luottamus tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja työantajaan ovat ne kulmakivet joiden ollessa vahvat syntyy tulosta jota muualla päin kadehditaan. Luottamuksen on oltava molemminpuolista sillä myös työnantajan on voitava luottaa siihen, että työntekijät toimivat kuten yhteisesti on sovittu. Molemmin puolinen luottamus siihen että sopimuksista ja lupauksista pidetään kiinni on se voima joka kantaa.Voimia ja innostusta tarvitaan tulevana vuonna 2017, joten hyvää tulevaa vuotta kaikille tasapuolisesti.

SAK:n Parkanon alueen paikallisjärjestöstä:

Tapio Ristamäki
Susanna Huuskonen
Soile Salminen
Matti Inkinen

Terveisiä SAK:n edustajakokouksesta!

maanantai 13.6.2016

Sain kunnian osallistua SAK:n historian viimeiseen edustajakokoukseen, joka järjestettiin menneellä viikolla Tampere-Talossa. Edustajakokouksessa tehtiin isoja päätöksiä; SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly jäi eläkkeelle ja hänen seuraajakseen valittiin JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Onnea ja menestystä Jarkolle vaativaan tehtävään. Nyt on SAK:n ylimmässä johdossa henkilö, joka ymmärtää julkisen puolen erityisiä haasteita. JHL:n puheenjohtajaksi puolestaan siirtyi toimialajohtajan paikalta Päivi Niemi-Laine.

Puheita edustajat pitivät erityisen paljon Kiky-sopimuksesta ja aluetoiminnasta. Itsekin päätin pitää näistä asioista puheen. Korostin Kikystä, että julkinen puoli joutuu kantamaan isomman taakan kun luovumme 30% lomarahoista seuraavan kolmen vuoden aikana. Korostin, että lomarahaleikkaus on määrä-aikainen ja se koskee kipeämmin matalapalkkaisia nais- ja miesaloja, eikä leikkausta tule jatkaa tämän kolmen vuoden määräajan jälkeen.

Pidin puheen myös SAK:n aluetoiminnasta. Näen, että tulevaisuudessakin SAK:n aluetoimintaa tarvitaan ja sitä pitää kehittää eikä näivettää. Esitin, että SAK voisi perustaa työryhmän joka perehtyisi aluetoimintaan ja esittäisi keinoja sen kehittämiseksi. Esitin myös puheessani, että SAK:n aluetoimitsijoille luotaisiin selvä tehtäväkuvaus aluetoiminnan kehittämiseksi. Puheiden pitäminen kannatti sillä saatiin kirjattua lauseke: Aluetoiminta on turvattava.

SAK:n historian ensimmäinen edustajisto valittiin, ja sen puheenjohtajana tulee olemaan Ann Selin PAM:ista. Pirkanmaa sai loistavan edustuksen edustajistoon, kun ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin JHL:läinen Helena Nieminen Tampereelta. Toivotan kaikille valituille ja erityisesti Helena Niemiselle onnea vaativaan tehtävään.

Tulevaisuus keskustelutti paljon kokouksessa. Entisiä työpaikkoja emme saa enää koskaan takaisin ja teknologinen kehitys, digitalisointi, tulee muokkaamaan työn tulevaisuutta. Tulevaisuudessa työ tulee muuttumaan paljon nykyistä enemmän. Monia nykyisiä ammatteja ei tulevaisuudessa enää ole, tai ne muuttuvat oleellisesti. Toisaalta, syntyy monia uusia ammatteja, joita emme edes vielä tiedä. Näistä asioista syntyi runsaasti keskustelua ja huolta. Tärkeintä on, että SAK sekä ammattiliitot ovat valmiita muutokseen ja osaavat ottaa nämä uudet ammatit ja työelämän muutokset myös osaksi tulevaisuuden strategiaa. Olemmeko valmiita väistämättä tuleviin muutoksiin?

Ashton Peasley
Alueryhmän varapuheenjohtaja

Poimintoja 2016 edustajiston kevätkokouksesta

keskiviikko 1.6.2016

Julkisten – ja hyvinvointialojen liiton tulos on vajaan 200 000 euroa ylijäämäinen. Jäsenmaksutulot kattavat varsinaisen toiminnan menoista vain 89 %. Näin sijoitustoiminnan tuottoja jouduttiin käyttämään varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen yli 3,5 miljoonaan euroa. Liiton talouden alamäki ilman sijoitustoiminnan tuottoja juontaa juurensa alenevasta jäsenkehityksestä sekä siitä, että palkat eivät ole nousseet muutamaan vuoteen. Jotain tarttis tehdä. Tiedän, että JHL:n hallitus on keinoja kulujen alentamiseksi miettinyt. Tätä keinovalikoimaa tullaan ilmeisesti esittelemään edustajistolle lähiaikoina.

Käytin perinteiseen tyyliini useita puheenvuoroja edustajiston kevätkokouksessa. Olimme käyneet Pirkanmaan alueryhmän kokouksessa aloitteista keskustelua ja yhteisen näkemyksen mukaan otimme kantaa muutamiin aloitteisiin. Pidin kannatuspuheenvuorot Merja Sahin esittämiin muutoksiin liittyen aloitteisiin numero 3 jäsenhankinta, aloite numero 6 JHL:n koulutuksen tehostaminen sekä aloite numero 14 oikeusapuasioihin liittyvä problematiikka. Julkilausumavaliokunta hyväksyikin aloitteisiin 3 ja 6 esitetyt muutokset. Aloitteen numero 14 kohdalla muutosesitys kantoi hedelmää osittain.

Kiinnitin huomiota myös liiton kurssitoimintaan ja sen kehittämiseen. Peruttujen kurssien määrä on ihan liian suuri. Tietojeni mukaan vuonna 2015 suunnitelluista kursseista peruttiin 23 %, koska osanottajamäärä kurssille oli liian pieni.

Esitin kokouksen puheenjohtajakatsauksen yhteydessä, että JHL:n pitäisi tutkia jäsenistönsä todellinen ostovoima verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen sekä mikä on JHL:n jäsenten keskiansio. Työttömiä jäseniä tutkimuksesta unohtamatta, sillä työtön ihminen on yhtälailla JHL:n jäsen. Julkisuuteen ilmoitetaan aina tasaisin väliajoin palkansaajien keskiansiomääriä. Nämä palkkasummat ovat aivan muuta tasoa, kuin mitä JHL:n jäsenistön suurin osa palkkatuloina ansaitsee.

Kevät kokouksen ohessa käytiin vilkasta keskustelua tulevasta puheenjohtaja kuviosta. Liiton sääntöjen mukaan 1. toimialajohtaja nousee puheenjohtajaksi, jos varsinainen puheenjohtaja jättää tehtävänsä ennen edustajistokauden päättymistä.

Keväällä 2017 valittu uusi edustajisto valitsee puheenjohtajan, seuraavalle edustajistokaudelle. Mielestäni uuden puheenjohtajan valintaprosessi pitäisi olla julkisen haun kautta toteutuva, avoin ja luottamusta herättävä. Näin Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto saa jäsenlähtöisyyteen ja positiiviseen ay-toimintaan perustuvaa julkisuutta, jota johtajavalinnat aina herättävät.

Tapio Ristamäki
JHL:n edustajiston jäsen

Kansainvälistä toimintaa Pirkanmaalla

maanantai 18.4.2016

JHL:n kansainvälinen ay-toiminta on alkuvuodesta näkynyt myös Pirkanmaalla. On ollut mukavaa kun olen saanut olla siinä toiminnassa myös mukana.

Tammikuussa aluetoimistolla kävi toistakymmentä irlantilaista vierasta, jotka edustivat sikäläistä julkisen puolen ammattiliittoa. Aluetoimistolla kerrottiin heille suomalaisesta ay-toiminnasta, ja itse kerroin Pirkanmaan alueellisesta toiminnasta englanniksi. Irlantilaiset vieraat olivat hyvin tyytyväisiä ja saimme tilaisuuden myös esitellä heille Tampereen tuomiokirkkoa ja Vapriikin museota. Aikaa riitti myös käydä näyttämässä kauniita talvimaisemia Pispalan harjulla.

Menneellä viikolla saimme Itävallasta vieraaksi Jürgen Schmidtin. Jürgen on 29-vuotias mies, joka aloitti paikallisen ammattiliiton toiminnassa 15-vuotiaana luottamusmiehenä. Tällä hetkellä Jürgen opiskelee Itävallan korkeimmassa ay-liikkeen koulutuksessa ja on nyt neljä viikkoa Suomessa seuraamassa suomalaista ay-toimintaa opintoihinsa liittyen. Hän edustaa Younionia, joka on Itävallan oma julkisen puolen liitto. Younionissa on jäseniä noin 150 000.

Itävallassa järjestäytymisaste on vain 28 %, kun Suomessa vastaava luku on 68 %. Suomessa on erittäin korkea järjestäytymisaste Itävaltaan verrattuna, ja selittävinä tekijöinä Jürgen näki, ettei Itävallassa ole omaa työttömyyskassaa liitoilla, eikä myöskään lakko-oikeutta.

Sain viettää pari päivää Jürgenin kanssa ja näin kuinka innostunut hän oli suomalaisesta ay-toiminnasta. Itsekin ryhdyin miettimään, että monesti me suomalaiset pidämme itsestäänselvyytenä liittojen toimintaa ja työntekijöiden oikeuksia, joista on vuosikymmenien aikoina neuvoteltu ja myös taisteltu. Ryhdyin ajattelemaan, että muualla maailmassa arvostetaan suomalaista ay-toimintaa hyvin korkealle. Suomi on maailman järjestäytynein yhteiskunta tässä suhteessa. Meillä on liitoilla työttömyyskassat ja lakko-oikeudet.

Kun on oikeuksia, niin niitä pitää myös käyttää järkevästi. Olemme sen velkaa itsellemme sekä myös muun maailman työväestölle, joka pitää meitä suuressa arvossa.

Lopuksi haluan kiittää meidän aluetoimiston henkilökuntaa, joka on ottanut vieraat innolla vastaan ja järjestänyt heille mielenkiintoista ohjelmaa. Kiitos meidän mahtavalle aluetoimistolle!

Ashton Peasley
Alueryhmän varapuheenjohtaja

Ensimmäinen bloggaus

tiistai 1.3.2016

Moro!
Kirjoitan ihka ensimmäistä kertaa blogia ja siksi minun on ensin selvitettävä itselleni blogi-sanan salaisuus. Toki olen elämäni aikana lukenut kirjan jos toisenkin, kirjoitellut erinäisiä ”virallisia” tuotoksia työssäni, muutaman pöytäkirjan, pari tiedotetta, useita työryhmien raportteja, yhden opinnäytetyön ja lukemattomasti muuta paperin täytettä, mutta en yhtään blogikirjoitusta. Saanen siis osan taitamattomuudestani anteeksi. Kiitos 🙂

Wikipedia sanoo näin:
Blogi (engl. blog, sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on bloggari tai bloggaaja.

Minä, bloggaaja, Terhi Virta aloitan näillä yllä olevilla ohjeilla Pirkanmaan alueryhmän blogisivut. Toivon tämän ja tulevien kirjoitusten olevan alku uudelle yhteistyölle alueryhmän ja yhdistysten välillä. Toivon ja odotan yhdistysten jatkossa olevan herkemmin yhteydessä omaan aluevastaavaansa ja tiedottavan alueiden kuulumisia aluevastaavalle. Näin saisimme kattavan vuoropuhelun aikaiseksi koko Pirkanmaan alueelle. Aluevastaavat mielellään tukevat yhdistyksiä ja yhteistyössä aluetoimiston kanssa järjestävät esim. tapaamisia ja koulutuksia alueille projektimuotoisesti.

Tiedonkulku ei liene ongelma, ennemminkin tiedon liian suuri määrä muuttaa sen ongelmaksi. Siitä tulee ähky. Kaiken tuon tärkeän tiedotettavan seassa siis kulkevat asiat yhdistyksistä aluevastaaville ja aluevastaavilta yhdistyksille. Vai kulkevatko?

Yhdistysten toimijoiden keskuudessa alueryhmän rooli lienee hieman hukassa. Myös meille alueryhmäläisille on oma roolimme ajoittain hukassa. Harva yhdistystoimija osaa nimetä oman aluevastaavansa, saati sitten lähettää hänelle postia ajankohtaisista asioista kentältä. Aluevastaavat eivät jalkaudu riittävästi omiin yhdistyksiinsä, jotta tulisivat tutuiksi siellä. Jalkautuminen saattaa tapahtua kerran vuodessa ja koskee silloin aluevastaavan koko alueen yhdistyksiä. Ajankäyttö on ongelmallista aluevastaavillakin ja tunteja vuorokaudessa tuntuu olevan liian vähän.

Pirkanmaan alueryhmän puheenjohtajana olen ylpeä alueryhmän ydinjäsenistä eli varsinaisista jäsenistä. Moni aluevastaava käyttää surutta omaa aikaansa tähän toimintaan ja ajelee pitkiä matkoja kokouksiin aluetoimistolle. Se että varajäseniä näkee harvemmin puhuu sen puolesta, että varsinaiset jäsenet osallistuvat kiitettävästi kokouksiin. Jatkossa aiomme olla tiiviimmin yhteydessä varajäseniin. Haluamme myös heidät mukaan tähän tärkeään toimintaan.

Puheenjohtajan ominaisuudessa toivotan varapuheenjohtajan seuraavaksi kirjoittajaksi eli Ashton sivut ovat vapaat Sinulle. 🙂

Terhi Virta
Alueryhmän puheenjohtaja